Wanhat Hiihtoveikot Laajavuoressa 27.-28.5.2015

Matti Harju

Wanhat Hiihtoveikot Laajavuoressa 27.- 28.5.2015

Wanhat Hiihtoveikot ry:n kesätapaaminen ja vuosikokous pidettiin Jyväskylän Laajavuoressa 27.-28. toukokuuta. Hiihtoveikot on noin 180 jäsenen, edustustason urheilijoiden, valmentajien ja urheilujohtajien järjestö, jossa on mukana pohjoismaisten hiihtolajien ja ampumahiihdon veteraaneja, ”hiihtosiskoja” ja paralympiamitalisteja.

Tapahtuman teemana olivat tänä vuonna Sarajevon vuoden 1984 talviolympialaiset, Seefeldin vuoden 1985 MM-hiihdot, ampumahiihdon MM-kisat Ruhpoldingissa ja Egg am Etzelissä 1985 sekä paralympialaiset Innsbruckissa vuonna 1984.

Tulokahvin, yhteiskuvan ja puheenjohtaja Pekka Toivosen avauksen jälkeen viime joulukuussa 90 vuotta täyttänyt Siiri ”Äitee” Rantanen sai puheenjohtajalta onnitteluruusun.

Jyväskylän kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi uunituore kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Marja-Liisa kertoi urheilu-urastaan

Sarajevon 1984 olympiateemavuoteen liittyen kisojen kolminkertainen kultamitalisti ja viestin pronssimitalisti Marja-Liisa Kirvesniemi kertoi urheilu-urastaan Matti Harjun haastattelussa.

Marja-Liisa totesi, että perinteisen hiihtotavan sprinttihiihto olisi saattanut olla hänelle hyvä laji. Hän kertoi myös harrastaneensa juoksulajeja SM-tasolla.

Marja-Liisa Kirvesniemi otti osaa olympialaisiin vuoden 1976 Innsbruckista vuoden 1994 Lillehammeriin. Olympialaisissa hän saavutti tänä aikana kolme kultaa ja neljä pronssia.

MM-hiihdoissa Marja-Liisan mitalisaalis oli vuosien 1978-1993 aikana kolme kultaa ja viisi hopeaa. Kansainvälinen ura alkoi 15-vuotiaana juniorien EM-hiihdoista, joissa hän oli voittaneessa viestijoukkueessa ja henkilökohtaisesti seitsemäs. Kirvesniemi palkittiin Pro Urheilu-tunnustuksella vuonna 2006.

Ampumahiihdon mitalistina haastateltiin Pirjo Aaltoa (Mattila), joka oli naisten viestipronssimitalisti Egg am Etzelissä vuonna 1985 ja Oslossa vuonna 1990.

Vuoden 1984 paralympiamitalistihaastattelussa olivat Jouko Grip, Heikki Miettinen, Veikko Jantunen ja Pertti Sankilampi.

Illan ohjelmassa oli Palokan koulukeskuksessa ”Olavi Virta 100 vuotta”-konsertti. Ilta päättyi Laajavuoressa vapaaseen seurusteluun ja karaokeen puolille öin.

Jussi Mikkola: Hiihto on edelleen kestävyyslaji

Torstaiaamuna kuultiin vuosikokousesitelmänä Kihu:n LitM Jussi Mikkolan esitelmä ”Maastohiihdon fysiologiset vaikutukset”.

Mikkola totesi, että hiihto on muuttunut. MM-hiihdoissa kuudesta matkasta viisi oli yhteislähtöjä ja vain yksi väliaikalähtöinen. Tasatyönnön merkitys on kasvanut ja kilpailuvauhdit nousseet.

-Ylävartalon voimaominaisuudet ovat parantuneet, mutta maastohiihto on edelleen kestävyyslaji, Mikkola kiteytti.

Marja-Liisa Kirvesniemen terveiset uudelle hiihtosukupolvelle olivat:

-Elämässä on muutakin, kuin urheilu. Hommatkaa myös ammatti, sitä tarvitaan urheilu-uran jälkeen, ettei jäädä tyhjän päälle!

Pekka Toivonen jatkaa puheenjohtajana

Vuosikokouksen alussa pidettiin muistohetki yhdeksän edesmenneen jäsenen muistoksi. Vuoden 2015 aikana vuosia täyttäneitä tai täyttäviä Jyväskylässä mukana olleita muistettiin yhdistyksen pöytästandaarilla.

Vuosikokous, jossa oli paikalla 52 henkeä, valitsi Pekka Toivosen edelleen puheenjohtajaksi ja Viljo Sadeharjun varapuheenjohtajaksi. Johtokunnassa jatkavat Sadeharjun ohella Esko Jussila, Erkki Jääskeläinen ja Senja Nuolikivi. Sihteerinä jatkaa Matti Harju ja rahastonhoitajana Markku Tunturi.

Vuosikokous hyväksyi 7 uutta jäsentä: Lydia Wideman, Pauli Mölsä, Kalervo Pieksämäki, Ulla Keränen (Suhonen), Marjatta Kiviniemi (Olkkonen-Muttilainen), Maija Nivukoski (Pukkinen) ja Pirjo Aalto (Mattila).

Naisten mukaantulo Hiihtoveikkojen toimintaan toi keskustelun aiheeksi yhdistyksen nimen. Wanhat Hiihtoveikot saattavat saada nimeen lisäyksen Hiihtosiskot. Hiihtosiskot ovat aikoinaan kokoontuneet omana yhdistyksenään.

Liikuntaneuvos Antero Kekkonen toivoi saatavan uusia jäseniä entisistä edustusurheilijoista ikääntyvään joukkoon.

Tänä vuonna yhdistyksellä on 58 yli 80-vuotiasta jäsentä. Työvaliokunta tutkii mahdollisia sääntömuutoksia ensi vuoden kokoukseen mennessä.

Ensi vuonna kokoonnutaan jälleen Jyväskylässä toukokuun lopulla.