Lapua Junior Cup käynnistyy tammikuussa Seinäjoen osakilpailuilla.
Lapua Junior Cup käsittää kilpailukaudella 2022-2023 vain talven kilpailut. Uusi Lapua Junior Cup alkaa 1.7.2023, kun Liitossa siirrytään uuteen kilpailukauteen.
Baltic Biathlon Cupin kolmas osakilpailu käydään Latvian Madonassa 6-8.1.2023. Ilmoittautuminen kilpailuun tapahtuu Suomisportin kautta 22.12.2022 klo 18:00 mennessä osoitteessa
Suomen Ampumahiihtoliitto vastaa kilpailijoiden ilmoittamisesta kilpailuun. Osallistujat vastaavat itse omista majoitus- ja matkajärjestelyistä. Järjestäjän toimesta majoitusta suositellaan joko:
Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki kiittää kokouksen järjestäjiä Kauhajoen kaupunkia ja Kauhajoen Karhua kokousjärjestelyistä.
Tiedote 10.12.2022
Suomen Ampumahiihtoliiton syyskokous Kauhajoella, Kalle Lähdesmäki jatkaa puheenjohtajana
Suomen Ampumahiihtoliiton syyskokouksessa hyväksyttiin liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2023 sekä valittiin hallitukseen erovuoroisten tilalle uudet jäsenet.
Puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Kalle Lähdesmäki Seinäjoelta ja varapuheenjohtajaksi Tero Pyssysalo Tuusulasta. Hallituksen jäseniksi valittiin jatkamaan Anne Talvensaari-Mattila Oulusta ja Matti Hakala Hyvinkäältä. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Riku Suikkanen Hämeenlinnasta sekä Kimmo Turunen Kontiolahdelta. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä. Hallituksessa jatkavat varapuheenjohtaja Heli Aikioniemi Rovaniemeltä ja jäsenet Ari Jaatinen Virroilta sekä Tanja Seppänen Kuopiosta, jotka eivät olleet erovuorossa.
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2023
Ampumahiihtoliiton toimintasuunnitelmassa 2023 nousevat painotetusti esiin strategiassa 2026 linjatut asiat. Vuonna 2023 painopisteinä ovat: ampumahiihtäjien määrän lisääminen seuroissa, alue- ja seuratoiminnan edelleen kehittäminen, vastuullisuus ja sen jalkauttaminen seuratoiminnan arkeen, kotimaan sekä kansainvälisen kilpailutoiminnan laadukas toteuttaminen, valmennuksen kehittäminen sekä talouden tasapainoinen ohjaaminen.
Kokous oli viime vuosien tapaan hyvin hyvähenkinen. Mieluisana asiana kokouksessa todettiin, että ampumahiihdon harrastajamäärä on lähes Koronaa edeltävällä tasolla. Vastuullisuus, tasa-arvotyö sekä hyvän hallinnon toteuttaminen ovat olleet keskiössä, joka ovat erittäin tärkeitä asioita liikunnan- ja urheilun saralla, toteaa puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki.
Palkitsemiset:
Kauhajoen Karhun Markku Anttila palkittiin Suomen Ampumahiihtoliiton kultaisella levykkeellä elämäntyöstä Kauhajoen Karhun ampumahiihdossa 50 vuoden aikana. Anttila on ollut keskeinen henkilö, joka on ollut kehittämässä ja synnyttämässä Kauhajoen Karhun vahvaa ampumahiihtotoimintaa.
Syysliittokokouksessa palkittiin parhaita seuroja SM-pisteiden perusteella. Järjestys kauden 2021-2022 kilpailujen perusteella on:
1. Kontiolahden Urheilijat 2093 p. 2. Seinäjoen Hiihtoseura 1770 p. 3. Oulun Hiihtoseura 1471 p.
Kokouksen puheenjohtajana toimi Kauhajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lasse Hautala, järjestävänä seurana Kauhajoen Karhu.
Lisätiedot: puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki, p. 0500 363126 toiminnanjohtaja Tapio Pukki, p. 046 8782200
Ahveniston Ampumahiihtäjät järjestävät Ahveniston moottoriradalla kansalliset kilpailut 31.12.2022, jotka toimivat samalla näyttökilpailuina EYOF-, EM- ja IC 6 kilpailuihin.
Kilpailuissa yhdistetään N/M17 sarjat N/M19 sarjoihin sekä N/M22 sarjat yleisiin sarjoihin. Myös ikämies/-naissarjojen yhdistämistä harkitaan. Nuorin sarja on N/M13.
Kohdistus 10.00-10.45 ja ensimmäinen lähtö 11.00. Näyttökilpailusarjat hiihdetään ensimmäisinä.
Kilpailukutsu ja lisätiedot julkaistaan Ahveniston Ampumahiihtäjien sivuilla lähempänä kilpailua osoitteessa:
Imatralla järjestetään ampumahiihdon Baltic Junior Cup osakilpailut, jotka samalla toimivat EYOF kilpailujen näyttöinä. EYOF kilpailuihin näyttösarja on 19-vuotiaat, johon urheilijan tulee ilmoittautua halutessaan antaa näyttöjä kyseisiin kilpailuihin. Kilpailujen ilmoittautuminen päättyy 13.12.2022.
Ampumahiihdon maailmancupin naisten pikakilpailun voittoon hiihti puhtaasti ampunut Itävallan Lisa Hauser. Italian Lisa Vittozzi oli toinen ja Ruotsin Linn Persson kolmas. Mari Eder oli parhaana suomalaisena 19:s.
Kaikki naiset lunastivat paikan takaa-ajoon
Kovaa vauhtia ladulla pitänyt Mari Eder selvitti makuupaikan puhtaasti mutta ampui pystypaikalta kaksi ohilaukausta. – Makuupaikka oli hyvää teknistä suorittamista. Pystyssä jouduin rakentamaan asennon uudestaan, kun ensimmäisellä laukauksella lipas ei mennyt pohjaan asti, Eder totesi ja mainitsi kotiyleisön kannustuksen siivittäneen hyvään hiihtovauhtiin. Eder starttaa huomiseen takaa-ajoon vajaan minuutin kärjen perään.
Suvi Minkkinen lähti kovaa liikkeelle, selvitti kilpailun yhdellä sakolla ja sijoittui 27:nneksi. – Vaati pystypaikalta nollan, kun makuulta oli jo yksi sakko, että sain hyvän kisan. Siihen olen tyytyväinen, Minkkinen sanoi iloisena kilpailun jälkeen. Hän jäi voittajasta minuutin ja sekunnin päähän.
Venla Lehtonen ampui molemmat paikat puhtaasti ja saavutti uransa parhaan maailmancupin pikakisan sijoituksen ollen 40:s. – Ammunta meni tänään ihan nappiin. Pystypaikalta, kun lähdin hiihtämään, stadionilla oli aivan mieletön kannustus, Lehtonen kiitti kotiyleisöä. – Viimeisessä seinänousussa kuulin isän kannustuksen ja perhe oli siellä kannustamassa, niin olihan se upeaa hiihtää, Lehtonen kuvaili onnellisena.
Nastassia Kinnunen ampui molemmilta paikoilta yhden ohilaukauksen ollen kilpailun 43:s. – Pitäisi muistaa ampua nopeasti ja rohkeasti. Yritän vielä löytää rytmiä. Hiihto oli semmoista perusvauhtia, enkä ihan vielä löytänyt sprinttivauhtia. Huomenna jatketaan, puolitoista minuuttia voittajasta jäänyt Kinnunen tiivisti.
Erika Jänkä oli kilpailun 54:s ja lähtee huomiseen kilpailuun kaksi minuuttia kärjen perään. – Makuu oli ihan perusvarma suoritus, mutta pystylläyksi harmillinen ohilaukaus. Reisi oli tänään huomattavasti kevyempi, kuin kahdessa edellisessä startissa, nousujohteisesti hiihtänyt Jänkä iloitsi.
Kilpailuviikko Kontiolahdella päättyy huomenna sunnuntaina miesten ja naisten takaa-ajoon.
Kontiolahdella käydään tänään lauantaina miesten ja naisten pikakilpailut. Miesten pikakisan kaksoisvoitto meni Norjaan. Kilpailun voitti Johannes Thingnes Boe yhdellä sakolla ja puhtaasti ampunut Strula Holm Laegreid oli toinen. Saksalainen Rees Roman sijoittui kolmanneksi.
Tero Seppälä oli pikakisan parhaana suomalaisena 31:s. – Pystypaikalla yritin tehdä sen, minkä osaan ja olen treeneissäkin tehnyt. Niin teinkin, mutta taulut vaan ei valkoiseksi muuttunut, Seppälä pohti kilpailun jälkeen. Hän selvitti makuupaikan nollilla mutta joutui pystypaikan jälkeen kiertämään sakkokierroksen kahdesti. – Hiihdossa sain hyvin irti itsestäni, Seppälä tiivisti.
Olli Hiidensalo oli toiseksi parhaana suomalaisena pikakisan 33:s. Hän ampui ensin makuulta yhden ohilaukauksen mutta selvitti pystypaikan puhtaasti. – Hyvä ammunta. Etenkin noin päin, kun on sakko alla, ja saa silti puserrettua nollan pystypaikalta. Siitä tulee parempi mieli kuin toisinpäin. – Hiidensalo tuumasi. – Hiihto ei ollut tänään ihan paras mahdollinen, eikä ollut ihan yhtä hyvä vire, mitä on ollut. Sekä Seppälä että Hiidensalo pääsevät mukaan sunnuntain takaa-ajoon.
Tuomas Harjula oli kilpailun 63:s. Harjula selvitti makuupaikan nopealla ammunalla puhtaasti, mutta ampui pystypaikalta kaksi ohilaukausta. – Hiihto oli tänään raskasta. Ensimmäiselle kierrokselle lähdin rennosti liikkeelle, toisella kierroksella alkoi painamaan ja kolmas kierros oli jo taistelua, Harjula kertasi. Koko kilpailuviikko jätti Harjulalle kaksijakoiset fiilikset. – Vähän jäi hampaankoloon henkilökohtaisilta matkoilta, mutta olen tyytyväinen viestimenestykseen.
Heikki Laitinen oli kolmella sakolla kilpailun 71:s. – Hiihto oli ihan tasaista hyvää kyytiä, mutta jostain syystä kello ei tänään tykännyt. Fyysisesti oli ihan hyvä päivä, mutta kolme sakkoa on liikaa, Laitinen harmitteli.
Jaakko Ranta sijoittui kilpailussa 80:nneksi. Hän ampui makuulta yhden ja pystypaikalta kaksi ohilaukausta. – Ei ollut hyvä päivä penkalla tänään, mutta hiihto kulki kuitenkin ihan hyvin. Kokonaisuus jätti parannettavaa, Ranta tuumasi positiivisena kilpailun päätteeksi.
Naisten pikakisa käydään lauantaina iltapäivällä miesten kilpailun jälkeen.
Kontiolahdella edellisen kerran vuonna 2015 järjestettyjen MM-kilpailuiden aluetalousvaikutukset olivat tutkimuksen mukaan yli 20 miljoonaa euroa. kuva: Mai Mönkkönen
Suomen Ampumahiihtoliitto ja Kontiolahden Urheilijat hakevat ampumahiihdon MM-kisojen isännyyttä vuosille 2028 ja 2029 Suomeen ja Kontiolahdelle.
MM-kisaisännät vuosille 2028 ja 2029 päätetään Kansainvälisen ampumahiihtoliitto IBU:n kongressissa syksyllä 2024. Suomi hakee isännyyttä kummalle tahansa vuodelle.
“MM-kisaisännyys lujittaa ampumahiihdon asemaa sekä lisää lajin kiinnostavuutta sekä harrastamista Suomessa. Arvokisat tuovat lajille näkyvyyttä kotimaassa ja ankkuroivat Suomea kansainvälisen ampumahiihtoperheen ytimeen”, sanoo Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja, kauppaneuvos Kalle Lähdesmäki.
Kestävä kehitys keskiössä
Alkavassa MM-kisojen haun valmisteluprosessissa kestävä kehitys ja vastuullisuus tulevat olemaan keskiössä, sanoo Suomen Ampumahiihtoliiton toiminnanjohtaja Tapio Pukki.
“Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU arvostaa sitä, miten lajia saadaan kisojen kautta markkinoitua ja millainen kisojen jättämä perintö ampumahiihdon kehitykselle hakijamaassa on. Kontiolahti tunnetaan maailmalla jo nyt merkittävästä työstä vastuullisena kisajärjestäjänä. Parhaana osoituksena tästä on heinäkuussa Kontiolahden voittama IBU Sustainability Award, joka jaettiin ensimmäisen kerran. Valinnan merkityksellisyyttä korostaa, että sen teki puolueeton valintakomitea”, Pukki toteaa.
Laaja yhteistyö taustalla
Kontiolahti on yli 30 vuoden aikana järjestänyt MM-kisoja, maailmancup-tapahtumia, IBU-cupin tapahtumia sekä nuorten kansainvälisiä arvokisoja. Tapahtumia on rakennettu Kontiolahden Urheilijoiden, Kontiolahden kunnan, Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sekä useiden pohjoiskarjalaisten yhteisöjen ja Suomen Ampumahiihtoliiton yhteistyöllä.
“Kisaorganisaatiota on testattu muun muassa koronapandemian aikana. Kontiolahti oli yksi harvoja paikkoja maailmassa, joille kisojen järjestäminen uskottiin. Laaja yhteistyö korostuu myös tulevassa hakuprosessissa, ja MM-isännyys on meille kisajärjestäjinä motivoiva kehitysaskel”, sanoo Kontiolahden Urheilijat ry:n puheenjohtaja Kimmo Turunen.
Tulevina vuosina Kontiolahdella järjestetään IBU Cupin avauskilpailu marras-joulukuussa 2023, maailmancupin avauskilpailu joulukuussa 2024 sekä maailmancupin osakilpailu maaliskuussa 2026.
Info: Ampumahiihdon MM-kisat
Järjestetään vuosittain helmi-maaliskuussa lukuun ottamatta talviolympialaisten vuosia.
Järjestettiin ensimmäisen kerran Itävallan Saalfeldenissä vuonna 1958.
Ensimmäisen kerran Suomessa Hämeenlinnassa vuonna 1962.
Järjestetty Kontiolahdella vuosina 1999 ja 2015. Vuonna 1990 Kontiolahdella ratkottiin miesten viestin maailmanmestaruus.
Yhteyshenkilöt
Kalle Lähdesmäki
Puheenjohtaja, Suomen Ampumahiihtoliitto, puh: 0500 363 126
IBU tukee kaudella 2022-2023 alueellisia Cup-kilpailuja. Hankkeen tavoitteena on tukea lajiliittoja toteuttamaan kansainväliseen yhteistyöhön perustuvia laadukkaita nuorille urheilijoille suunnattuja kansainvälisiä kilpailuja. Näiden kilpailujen kautta nuoret urheilijat pääsevät mittaamaan omia suorituksiaan kansainvälisissä kilpailuissa ja kokemaan Ibun kisoistakin tuttuja stadioneja. Muun muassa Madonassa järjestetään kuluvana talvena nuorten EM-kilpailut ja Otepäässä vuoden 2027 MM-kilpailut.
Baltic Cup on alueellinen, juniorisarjoille tarkoitettu kilpailu. Baltic Cup kilpailuja on pidetty kaudesta 2011-2012 alkaen, ja silloin järjestävinä maina ovat toimineet Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua. Tälle kaudelle Baltic Cup laajeni Suomenlahden pohjoispuolelle, kun Suomen Ampumahiihtoliitto puolsi Imatran kisahakemusta. Pohjatyötä Baltic Cupiin mukaan pääsemiseksi oli tehty jo pidemmän aikaa.
Cup koostuu yhteensä viidestä osakilpailusta, joista yksi kesäkilpailu pidettiin 23.-25.09.2022 Viron Otepäässä. Kilpailuissa jaetaan henkilökohtaisia cup pisteitä, sekä maapisteitä. Talvikauden avaa Imatralla 16.-18.12. pidettävä osakilpailu. Muut kilpailupaikkakunnat kilpailupäivämäärineen ovat:
BBC3 06.-08.01.2023 Madona
BBC4 24.-26.02.2023 Ignalina
BBC5 17.-19.03.2023 Otepää
Kilpailusarjat syntymävuosien mukaan ovat seuraavat:
MW22 2001-2003
MW19 2004-2005
MW17 2006-2007
MW15 2008 ja nuoremmat
Kilpailuissa noudatetaan IBU:n sääntöjä.
Kilpailukutsut ja lisätiedot tulevista kilpailuista julkaistaan liiton sivuilla. Liitto hoitaa ilmoittautumiset kootusti Viron, Latvian ja Liettuan osakilpailuihin. Ilmoittautumiset hoidetaan Suomisportin kautta, kun kilpailukutsut julkaistaan.
Osallistujat hoitavat omatoimisesti omat matkajärjestelynsä. Tässä auttavat kilpailukutsuissa ilmoitetut, majoitusjärjestelyistä vastaavat henkilöt maakohtaisesti. Yhteystiedot löytyvät kilpailukutsuista. Kunkin osakilpailun ilmoittautuneiden urheilijoiden huoltajien joukosta toivotaan löytyvän henkilöitä, jotka voivat toimia Suomen joukkueen johtajina, mm. osallistumalla joukkueenjohtajien kokoukseen.
