Vuoden 2021 I-tason valmentajakoulutuksen järjestämispaikkakunnat keväälle ja syksylle ovat nyt haussa. Jos seurastasi/alueeltanne löytyy useampi innokas osallistuja, ilmoita halukkuudestanne olla järjestämispaikkakuntana valmennuskoulutukselle.
Vaatimuksena vähintään 8-paikkainen ampumarata, koulutukseen sopiva luentotila ja majoittumis- ja ruokailumahdollisuus kohtuullisen matkan päässä ampumaradalta.
Halukkaaksi järjestäjäpaikkakunnaksi ilmoittautumiset pyydetään alustavine osallistujamäärineen sähköpostitse 15.3.2021 mennessä osoitteeseen lauri.elo(a)biathlon.fi. Ilmoitathan myös toivotteko toimivanne järjestäjäpaikkakuntana keväällä vai syksyllä 2021. Ehdotus sopivista majoitus- ruokailu- ja luentotiloista on sisällytettävä mukaan.
Pokljukan MM-kilpailut päättyivät sunnuntaina, kisat olivat joukkueemme päätähtäin tällä kaudella.
Koronasta huolimatta onnistuneen harjoituskauden jälkeen olemme menneet isossa kuvassa eteenpäin. Miesten joukkueen osalta Suomi on maapisteissä noussut alkukauden aikana merkittävästi. Maapisteet määrittävät joukkueen sijoittumista eri maiden välisessä vertailussa ja samalla sitä, miten monta starttipaikkaa maalla on seuraavalla kaudella. Nyt näkymä on, että paikkojen määrä nousee kolmesta neljään. Kaisa Mäkäräisen uran lopetus näkyy naisten joukkueen maapisteiden sijaluvun heikentymisenä. Kilpailu jatkuu kovana myös naisten puolella. Lisäksi sekaviestissä Suomi on saavuttanut top-10 sijoituksen tälläkin kaudella.
Pokljukan MM-kisojen tiukimmilla hetkillä kärkiurheilijamme eivät onnistuneet toivomallaan tavalla. Paineensieto ja -hallinta ovat ampumahiihdossa niitä asioita, joita on vaikea opetella muuten kuin näissä kovissa paikoissa. Tätä kovaa oppia joukkueelle tuli paljon lisää.
Sijoituksellisesti kilpailut olivat MM-viikolla joukkueelle pettymys. Suoritukset ja kilpailujen kokonaisuus analysoidaan ja puretaan osiin päävalmentajan ja lajipäällikön johdolla, kun kilpailukauden jälkeen tehdään perusteellinen analyysi kilpailukauden onnistumisista ja epäonnistumisista. On selvää, että kausianalyysiin pitää panostaa paljon. Olympiavuodelle urheilijat hakevat parhaat mahdolliset eväät, jotta oma kilpailukyky olisi parhaimmillaan.
Kansainvälistä kilpailukautta on jäljellä vielä kolmen maailmancupin verran, joissa on edellytyksiä venymisiin ja hyvien tuloksien saavuttamiseen. Uskomme vahvasti, että urheilijamme ovat hyvässä iskussa lopuissa maailmancupeissa. Myös nuorten MM-kisat alkavat ensi viikolla Itävallassa, josta toivotaan myös hyviä suorituksia.
Ampumahiihtoliitto kiittää kaikesta saadusta palautteesta ja rohkaisuista urheilijoiden ja joukkueen tukemisessa. On hienoa nähdä, että ampumahiihtoa seurataan ja eletään mukana niin onnistumisissa kuin myös vaikeissakin tilanteissa.
Kansainvälisellä huipulla urheilu ja menestys on tiukkaa. Urheilijat ja valmentajat ansaitsevat tukea erityisesti silloin, kun menestys ei ole ollut omalla tasolla. Liiton johdossa pyrimme kaikin voimin tukemaan urheilijoita, valmennusta sekä huoltoa kauden loppukisoissa onnistumiselle.
Viime vuoden maaliskuussa Kontiolahden maailmancupin avauspäivänä viimeistään koronavirus muutti kotimaisen ja kansainvälisen ampumahiihdon arjen totaalisesti. Nyt jo tiedämme, että uudesta arjesta tulee yli yhden toimintakauden mittainen. Kaikilla kilpailemisen tasoilla olemme noudattaneet erityisjärjestelyjä kuluvan kilpailukauden. Samoin mennyt harjoittelukausi oli poikkeava. Näyttää siltä, että ensi kesän harjoittelukauteen lähdemme ainakin joillain rajoituksilla. Kaikki toivomme paluuta normaaliin ilman terveysturvallisuusuhkaa.
Viime vuoden toimintakertomusta laadittaessa voimme kuitenkin todeta voivamme olla varsin tyytyväisiä menneeseen toimintavuoteen. Kansainväliset kilpailut on pystytty toteuttamaan, vaikkakin ilman yleisöä. Poikkeuksellinen kolmen maailmancupin vuosi Suomessa on harvinaisuus. Luottamus suomalaiseen tapaan ja varmuuteen turvallisten kilpailujen pitämiseen mahdollisti isännyyden kahteen kilpailuun kauden alussa. Kaikki koronan aiheuttamat käänteet ovat kyllä pitäneet kilpailujen valmistelijat ja toteuttajat kiireisenä, niin kansainvälisellä, kansallisella kuin järjestäjäorganisaation tasoilla.
Kiinnostus ampumahiihtoa kohtaan on pystynyt korkealla. Lajimme on strategiamme mukaisesti ”onnistumisia, elämyksiä ja urheilun parasta draamaa.” Koko liiton toiminnan ytimessä on urheilija, jolle pyritään luomaan parhaat mahdolliset edellytykset valmistua kauteen ja kilpailuihin sekä keskittyä kilpailuhetkellä saamaan itsestään parhaan mahdollisen kilpailusuoritukseen. Urheilijan eteen tehtävä työ alkaa seuroista nuorten harrastajien tasolta ja päättyy edustusurheilijoihimme kansainvälisillä kentillä. Olennaista on löytää polku lajin kokeilijasta maailman huipulle. Strategiamme pyrkii löytämään työkaluja tähän muun muassa alueyhteistyön ja liiton valmennuslinjan avulla.
Suuren yleisön ja yhteistyökumppaneidemme tuki on erittäin tärkeää toiminnan kannalta. Voimme olla erityisen kiitollisia yhteistyökumppaneillemme poikkeusvuonna saamastamme tuesta. Toiminnan rahoitus on pysynyt tasapainossa kumppaneiden tuella ja välttämättömillä toiminnan kustannussäästöillä. Tuoreimmat näkyvyyslukumme näyttävät alkuvuoden mediakiinnostuksen ja näkyvyyden olleen myös korkealla tasolla.
Yhteiskuntavastuu korostuu entisestään kaikessa toiminnassa, myös ampumahiihdossa. Tämän vuoksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmamme käytäntöön vieminen on erittäin merkityksellistä. Sama koskee vastuutamme ympäristöasioissa, johon liittyy esimerkiksi ampumaratojen ympäristöturvallisuustyö.
MM-kilpailuja jännittäessämme voimme samalla todeta, että sekä lähitulevaisuus että pidemmälläkin tähtäimellä tulevaisuus lajillemme on valoisa, mutta samalla vaatii jatkuvaa työtä.
Hyvät ampumahiihdon ystävät, lajin harrastajat ja lajin parissa toimijat!
Minulla on ollut ilo tulla takaisin ampumahiihdon pariin ja odotan innolla tulevaa lajipäällikön työtäni Suomen Ampumahiihtoliitossa. Lopettaessani aktiivisen ampumahiihtourani vuonna 2015, en heti uskonut palaavani takaisin ampumahiihtoon näin vahvasti, mutta tulevaisuutta on välillä vaikea ennustaa ja nyt helmikuun alusta lähtien olen ollut virallisesti lajipäällikkönä.
Päädyin hakemaan lajipäällikön paikkaa, koska palo ampumahiihtoa kohtaan oli edelleen vahva ja työnkuva vaikutti kiinnostavalta. Mietin myös, että annanko itselleni anteeksi, jos en hae paikkaa. Monien vaiheiden jälkeen lopputuloksena oli se, että minut valittiin tehtävään ja nyt ollaan jo täydessä vauhdissa töissä tekemässä asioita suomalaisen ampumahiihdon eteen.
Mitä uuteen lajipäällikön tehtävään tulee niin, koen että työssäni minulla on paljon etua vahvasta urheilutaustasta ja sitä kautta tulleesta kokemuksesta eri asioista. Uskon myös, että entisenä urheilijana voin ymmärtää urheilijoita paremmin ja sitä kautta minun on helpompi ns. asettua heidän asemaansa. Lisäksi koen myös vahvuutenani laajan sidosryhmätoiminnan, joka toivottavasti tulee entuudestaan vahvistumaan tämän työn kautta. Ja jo tässä vaiheessa on hienoa huomata, että lajin parissa toimii edelleen paljon sellaisia henkilöitä, jotka olivat jo mukana lajin parissa aktiiviurallani.
Lähtökohtia
Uuden työn aloittamisessa on aina omat haasteensa ja alussa on paljon asioita, joiden omaksuminen vie aikansa. Lisäksi näin kilpailukauden keskellä ns. liikkuvaan junaan hyppääminen on asettanut haasteita työn aloittamisessa, mutta jostain se on aloitettava!
Kun puhutaan urheilusta ja varsinkin huippu-urheilusta, niin siinä tavoitellaan menestystä ja menestyksen mittarina usein toimivat arvokisamitalit ja pistesijat. Entäpä, jos menestystä ei tule? Ketä silloin syyllistetään? Ja jos menestystä tulee, niin silloin löytyy aina selkään taputtajia.
Näin lajipäällikkönä koen, että menestyminen on enemmän urheilijan ja hänen valmentajiensa ansiota kuin minun, mutta taustalla olevat pilarit tulee olla myös kunnossa. Tässä myös lajipäällikön toimilla on keskeinen rooli. Menestymisen suhteen olen vahvasti myös sitä mieltä, että yksittäiset onnistumiset ovat tärkeitä ja erittäin hienoja asioita, mutta tasoa pitää pystyä nostamaan myös joukkuetasolla. Mielestäni tämä kertoo paremmin, että asioita on tehty oikein. Hyvänä osoituksena tästä ovat esimerkiksi tämän kauden miesten viestijoukkueen hyvät sijoitukset kauden maailmancupin osakilpailuissa.
Lajipäällikön työn kautta haluan olla mukana tehostamassa valmennuksen kokonaisuutta ja tukea urheilijoita. Lisäksi haluan tutustua paremmin urheilijoihin, valmentajiin ja lajin parissa oleviin ihmisiin kentällä, jotta voin olla paremmin tukemassa toimintaa. On tärkeää kohdentaa resursseja järkevällä tavalla ja saatava ns. rattaat pyörimään entistä paremmin. Kokonaisuuden on pelattava, jotta menestymisen lähtökohdat olisivat kunnossa.
Uusia linjauksia tulossa…
Aloittaessani lajipäällikön tehtävät, pääsin jo varhaisessa vaiheessa tutustumaan tehtyyn ja nyt julkistamisvaiheessa olevaan valmennuslinjaukseen. On hyvä, että valmennuslinjaukseen on haettu konkretiaa. Yhtenäisen suomalaisen ampumahiihtovalmennuksen linjausta ei ole hetkeen kirjoitettu auki ja sitä on yritetty työstää useamman vuoden aikana eri päävalmentajien toimikausilla. Valmennuslinja on hyvä alku kehitykselle, jossa määritellään määrälliset ja laadulliset tavoitetasot ampumahiihdon kansainvälistä kärkeä tavoitteleville urheilijoille. Valmennuslinjaa tullaan esittelemään lisää kevään aikana kentällä ja siihen tullaan tekemään tarkennuksia jatkossa.
Syyskokouksen hyväksymä ja pian lopullisessa muodossaan julkaistava Ampumahiihdon strategia Suomessa 2021–2026 antaa myös suuntaviivoja tekemiselle ja toivotaan, että nämä näkyisivät mahdollisimman paljon myös käytännön tasolla.
Lopuksi haluan sanoa, että suomalainen ampumahiihto on ollut minulle jo tähän ikään asti iso osa elämää, jonka parissa olen kokenut iloja ja suruja. Nyt tämä matka jatkuu uudestaan lajipäällikön roolissa. Katsotaan, millainen matka tästä on tulossa. Tervetuloa matkalle mukaan!
Pokljukan MM-kilpailut käynnistyivät keskiviikkona 4×7,5 kilometrin sekaviestillä, jossa Suomi sijoittui nelikolla Tuomas Harjula, Tero Seppälä, Suvi Minkkinen ja Mari Eder 13:nneksi. MM-kilpailuissa sekaviesti käytiin ensimmäistä kertaa siten, että miehet hiihtivät kaksi ensimmäistä osuutta ja naiset kaksi viimeistä. Suomen sijoitus oli sama kuin myös viime vuoden MM-kilpailuissa Anterselvassa.
-Tasapainoinen aloitus koko joukkueelta ja jättää toivottavasti sopivan verran hampaankoloon, Mari Eder summasi joukkueen tunnelmat avauskilpailun jälkeen.
Huomionarvoista sekaviestissä oli naisten loistavat ammunnat, sekä Minkkinen että Eder selvittivät kilpailun ilman ainuttakaan varapatruunaa.
Miehiltä vahva joukkuepanos
MM-kisojen ohjelma jatkui perjantaina miesten pikakilpailulla, jossa Suomen koko kolmikko suoriutui tasaisen vahvasti. Tero Seppälä sijoittui 28:nneksi, Olli Hiidensalo 29:nneksi ja Tuomas Harjula 47:nneksi.
Seppälä ampui kilpailussa pystypaikalta kaksi sakkokierrosta ja kärsi peukaloiden jäätymisestä.
– Yritin pyöritellä viimeisessä laskussa kättä, mutta ei se oikein riittänyt. Hiihtokunto ainakin aivan hyvä, positiivisin mielin seuraaville matkoille Seppälä kommentoi. – Hiihto oli tänään hyvää ja suksi oli liukas, pystyi sen avulla tekemään hyvää suoritusta, Hiidensalo summasi.
Tuuli kiusasi naisten pikakilpailua
Naisten pikakilpailussa lauantaina parasta suomalaisvauhtia piti 56:nneksi sijoittunut Mari Eder. Hän onnistui ampumaan makuun puhtaasti, mutta joutui pystypaikalla hankalaan tuulirakoon, josta tuloksena oli kolme sakkokierrosta.
-Taistelin taulu kerrallaan, mutta en ollenkaan saanut sitä haltuun, vaikka koitin taulu kerrallaan tapella, Eder selvitti.
Muista suomalaisista Erika Jänkä debytoi MM-kisoissa hienosti ja onnistui ampumaan molemmat paikat puhtaasti. Tuloksena oli toiseksi paras suomalaissijoitus, 62:s.
Nastassia Kinnunen oli kilpailun 80:s ja Suvi Minkkinen 85:s.
Kovia nousuja takaa-ajossa
Sunnuntain takaa-ajoissa nähtiin suomalaisittain upeita nousuja, sillä miesten kilpailussa Tuomas Harjula nosti sijoitustaan 20 pykälää ja naisten kilpailussa Mari Eder hurjasteli 25 sijaa ylöspäin.
Harjula oli lopulta tuloksissa 27:s. Nousun taustalla oli myös loistava ammunta. Suomalainen ampui neljältä paikalta vain yhden sakkokierroksen, joka tuli lopulta viimeisen ammunnan viimeisestä laukauksesta.
– Tänne MM-kisoihin on löytynyt ihan hyvä vire päälle, mukava kisata, Harjula iloitsi.
Seppälä oli takaa-ajon 32:s ja Hiidensalo 52:s.
Ederin sijoitus maalissa oli 31:s. Myös hän onnistui penkalla loistavasti ja ampui neljältä paikalta ainoastaan yhden ohilaukauksen.
– Päivän ensimmäinen laukaus meni ohi. Vähän itselleni kasvojen pesu. Harmi että pikakilpailu oli niin hankala, Eder kommentoi.
Askelia eteenpäin
Päävalmentaja Jonne Kähkönen summasi, että MM-kisojen ensimmäisellä kisaviikolla näkyi erityisesti miesten suorituksissa, että kehitystä on tapahtunut.
– Miesten suorituksessa näkyy hyvin se, mitä jo koko maailmancup-kauden aikana on nähty, että ollaan menty hyviä askelia eteenpäin ja vähän tässä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa.
– Esimerkiksi takaa-ajossa loistava ensimmäinen puolisko, pikkuisen tyrehtyi kova nousu Teron ja Ollin kohdalla pystypaikolle, kun taas Tuomaksella fokus tekemisessä säilyi tosi hyvin kaikki neljä paikkaa. Oikein hyvä nähdä, että juniori näyttää mallia, tekee tosi hyvää.
Naisten puolella ensimmäinen viikko on ollut haastava.
– Halutaan näyttää se, että me pystytään myös parempiin tuloksiin naisten osalta. Pitää olla realisti, että naisten osalta sellaista nappionnistumista ei ole joukkueena tullut.
– Toisaalta, kun harjoittelua ja tätä kautta katsoo, niin hyviä palapelin palasia on olemassa eli ne palaset täytyy vaan pystyä pistämään yhteen kilpailuun, minkä Mari takaa-ajon loistavalla nousulla osoitti. Todella kaukaa takaa lähti ja nousi pisteille.
Matkoja MM-kisoissa kuitenkin vielä riittää.
– Parannettavaa jäi, startteja on paljon jäljellä ja ihan varmasti joukkueessa nälkää on, Kähkönen ennakoi.
Viesteissä selkeä tasonnosto
Viikonloppuna MM-kilpailussa vuorossa ovat aina jännittävät viestit. Erityisesti miehet ovat tällä kaudella sykähdyttäneet ja sijoitukset kauden aikaisemmissa maailmancup-viesteissä ovat olleet nousujohteisesti 13:s, 10:s, 10s: ja 7:s. Vuosi sitten miehet sijoittuivat MM-viestissä 26:nneksi, joten selkeää tasonnostoa on tälle kaudelle löytynyt.
-Tästä vaan suunta ylöspäin kohti MM-kisoja ja kukitusta (top 6 -sijoitusta), Jaakko Ranta summaa joukkueen tavoitteen.
Myös Ranta osoitti vahvaa kuntoa ennen MM-kisoja nappaamalla ampumahiihdon EM-kilpailujen takaa-ajosta sijan 13:s. Sijoitusta alleviivaa, että Ranta lähti kilpailuun matkaan sijalta 41.
Naiset ovat sijoittuneet kauden aiemmissa viesteissä myös hienosti 14:nneksi, 14:nneksi ja 13:nneksi. Sija 17 tuli MM-kisoja edeltävästä viestistä Anterselvasta, mutta siinä oli epäonnea Minkkisen kaatumisen myötä. Vuosi sitten naiset sijoittuivat MM-kisojen viestin 11:nneksi, joka on hyvä tavoite myös tulevana viikonloppuna.
Suomen Ampumahiihtoliiton ja Kontiolahden Urheilijat ry:n tiedote 12.2.2021
Kontiolahti isännöi maailmancupin avauksen 2022 ja 2024sekä IBU-cupin avauksen 2023
Suomi ja Kontiolahti isännöivät ampumahiihdon maailmancupin avauksia myös vuosina 2022 ja 2024. Vuoden 2023 marras-joulukuussa Kontiolahdella kisataan IBU Cupin avausosakilpailu.
Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU tiedotti Slovenian MM-kisojen yhteydessä kausien 2022-26 kisapaikkakunnista ja aikatauluista. Kauden 2021-22 jo sovitun avaustapahtuman lisäksi Suomi ja Kontiolahti saavat järjestääkseen maailmancup-kauden avaustapahtumat myös kausille 2022-23 ja 2024-25. Vuonna 2023 Kontiolahti isännöi IBU Cupin avausta.
─ Nämä ovat Suomen ampumahiihdolle ja Kontiolahdelle kisajärjestäjänä erinomaisia uutisia. Menossa olevan kauden maailmancupit 1 ja 2 marras-joulukuussa onnistuivat kilpailuteknisesti ja koronarajoitteet huomioiden erinomaisesti. Tämä näkyy IBU:n luottamuksessa myöntää avaustapahtumien isännyys Suomeen myös vuosille 2022 ja 2024, toteavat Kontiolahden Urheilijoiden toiminnanjohtaja Jarno Lautamatti sekä Suomen Ampumahiihtoliiton toiminnanjohtaja Tapio Pukki.
Yhdeksän päivän avaukset
Vuoden 2021 maailmancup-avaukseen marraskuussa Kontiolahdella on varattu kolme päivää. Kausien 2022-23 ja 2024-25 ohjelmassa tapahtumille on varattu yhdeksän päivää. Tarkat kilpailuohjelmat määritetään myöhemmin.
Pukki ja Lautamatti kiittävät paitsi IBU:n päätösten sisältöä, myös niiden aikataulua.
─Nyt tieto tulevien vuosien tapahtumista on käytössämme hyvissä ajoin. Tämä tuo varmuutta toiminnan jatkuvuudesta ja antaa meille hyvin eväitä rakentaa organisaatiota sekä esimerkiksi kumppanuuksia yritysten ja muden tahojen kanssa, Lautamatti sanoo.
Info: Ampumahiihdon maailmancupin ja IBU Cupin tapahtumat Suomessa 2021-2024
26.-28.11.2021: Maailmancup-kauden avaus, Kontiolahti (päätetty jo aiemmin)
Suomen Ampumahiihtoliiton hallitus on vahvistanut kokouksessaan 2.2.2021 tulevan kesän SM-kilpailujen ajankohdat sekä myöntänyt SM-kilpailut vuodelle 2022.
Kesän SM-kilpailut: Ampumajuoksun SM-kilpailut Tuusulan Voima-Veikot: 27-29.8.2021 Rulla-ampumahiihdon SM-kilpailut Hollolan Urheilijat -46: 11-12.9.2021
Vuoden 2022 SM-kilpailujen järjestäjät: Nuorten SM-kilpailut: Ahveniston Ampumahiihtäjät Veteraanien SM-kilpailut: Kauhajoen Karhu Yleinen ja nuorten SM-kilpailut: Mikkelin Hiihtäjät Ampumajuoksun SM-kilpailut: Lahden Hiihtoseura Rulla-ampumahiihdon SM-kilpailujen hakuaikaa vuodelle 2022 jatkettiin 28.2.2021 saakka.
Suomen Ampumahiihtoliiton kilpailuvaliokunta on jatkanut rulla-ampumahiihdon SM-kilpailujen hakuaikaa helmikuun 28. päivään saakka. Toivomme seuroilta kilpailunhakuja koskien kyseistä kilpailua.
