Suomen Ampumahiihtoliitto järjestää vuosittain jäsenseurojensa kanssa seurapäivät, jossa on mahdollista saada ajankohtaista tietoa seuratoiminnan tueksi, tavata ampumahiihtoväkeä ja verkostoitua. Tämän vuoden seurapäivät järjestettiin lauantaina 27. huhtikuuta Leppävirralla Hotelli Vesileppiksessä.
Seurapäiville osallistui reilut 30 henkeä 19 seurasta ja esityksiä päivän aikana pitivät muun muassa valiokuntien jäsenet, valmentajat ja liiton työntekijät.
Leppävirran kunnanjohtajan Matti Raatikaisen avattua seurapäivät, seuravaliokunnan puheenjohtaja Tomi-Pekka Riihivuori piti katsauksen valiokunnan toiminnasta kuluneen vuoden aikana. Riihivuori nosti keskeiseksi asiaksi Ampumahiihtokarnevaalien uudelleen järjestämisen 2017 vuoden tauon jälkeen.
– Karnevaalien uudelleen järjestämisestä saimme positiivista palautetta. Tälle vuodelle kehityskohteena on kannustaa myös vanhemmat lähtemään entistä enemmän leirille mukaan tarjoamalla ohjaajakoulutusta, suksienvoiteluklinikkaa ja rullahiihtokokeilua, Riihivuori avasi.
Lisäksi Riihivuori nosti esiin seurapisteytyksen muutostyön.
– Seurapisteytys perustuu ainoastaan kilpailumenestykseen, mutta seuratoiminta on paljon muutakin. Tähtäämme siihen, että huomioimme seuratyötä jatkossa laajemmin.
Kilpailuvaliokunta seurojen apuna
Puheenjohtaja Jouni Rinta-Keturi jatkoi kilpailuvaliokunnan katsauksella, jossa hän nosti esiin valiokunnan roolin kilpailunjärjestäjien tukena.
– Pyrimme olemaan liiton suunnalta apu kilpailujärjestäjälle, oli minkä tason kilpailut tahansa.
Lisäksi kilpailuvaliokunnan työn alla ovat muun muassa seurasiirtojen läpinäkyvyys sekä laatujärjestelmä seuroille SM-kisojen hakemista varten.
– Tarkoitus olisi, että seurasiirrot näkyvät jatkossa myös liiton sivuilla. Muuten kukaan ei varsinaisesti tiedä, jos siirtoja on tapahtunut.
– SM-kisoja varten tavoittelemme sitä, että kaikki kisoja hakevat seurat täyttäisivät samanlaisen kaavakkeen hakemuksen pohjaksi. Saisimme kaikilta samantyyppisiin asioihin vastauksia, jonka pohjalta voisimme tehdä esitykset.
Nuorille kolme olympiavalmentajaa
Valmennusvaliokunnan katsauksessa Tapio Pukki avasi valmennusjärjestelmän kattavan liiton osalta vakiintuneesti 35-40 ryhmäurheilijaa nuorista aikuisten eliittitasolle.
– Lisäksi olemme saaneet nyt kolme nuorten olympiavalmentajaa, kaksi Vuokattiin ja yhden Kontiolahdelle. Samalla liiton linja on, että olemme sitoutuneet muiden talvilajien kanssa kehittämään Vuokatin olympiavalmennuskeskusta, jonne pyrimme luomaan asiantuntijaverkoston, joka mahdollistaa huipputason valmennuksen.
Lisäksi Pukki peräänkuulutti seuratyön merkitystä harjoittelussa.
– Päivittäinen tekeminen pitäisi olla kotipaikkakunnalla tarpeeksi hyvää. Sieltä kautta olisi sitten mahdollista nousta mukaan liiton rakenteisiin.
Pitkään puheena ja toiveissa ollut yleisen sarjan toinen SM-kisaviikonloppu näyttää Pukin mukaan edelleen haastavalta toteuttaa.
– Kansainvälinen kilpailukalenteri on tosi tiukka ja näyttää, ettei se millään mahdu sinne. Muutkin jäsenmaat ovat toivoneet IBUlta, että jostakin löytyisi keskeltä kauden paikka myös kansallisille mestaruuskilpailuille.
2020 tärkeä vuosi
Liiton osalta toiminnanjohtaja Pukki tiivisti vuoden 2018 hyväksi, mutta haasteelliseksi.
– Onnistuneen varainhankinnan kautta saatiin talous lopulta sellaiseen kuntoon, että pystyttiin suunniteltuihin toimenpiteisiin.
Oleellista Pukin mukaan liiton osalta on myös ohjaajakoulutusten starttaaminen tauon jälkeen. Tavoitteena on ottaa koulutukset osaksi normaalia toimintaa.
– Sitä kautta tietotaito seurakentälle laajenee. Tarkoitus olisi, että seurassa olisi enemmän kuin yksi henkilö, joka pystyisi vetämään harjoitukset.
Pukki nosti vuoden 2020 tärkeäksi Suomen ampumahiihdon kannalta. Ohjelmassa ovat kolme kansainvälistä kilpailutapahtumaa: kaksi maailmancupin osakilpailua sekä rulla-ampumahiihdon MM-kilpailut. Sen lisäksi 2020 tulee olemaan Ampumahiihtoliiton 60-vuotisjuhlavuosi.
Uusi ammunnan filosofia käyttöön
Niko Aapajärvi avasi valmentajien katsauksessa maajoukkueen toimintaa. Maajoukkue oli harjoituskaudella iso, 25 urheilijan kokoinen, mutta sitä kautta uusi päävalmentaja sai Aapajärven mukaan läpivalaisun siihen, minkälaista materiaalia suomalaisista ampumahiihtäjistä löytyy.
Aapajärvi kertoi päävalmentaja Jonne Kähkösen tuoneen myös mukanaan uuden ammunnan filosofian, joka vastaa kansainvälistä tapaa.
– Tarkoitus on, että ammutaan aina samanaikaisesti. Ei ammuskella yksinään, vaan koko ajan porukassa.
Aapajärvi kertoi, että harjoituskausi lähti maajoukkueen osalta käyntiin vasta heinäkuussa. Leirivuorokausia oli yhteensä 65 ja leiripaikkakunnat olivat Vuokatti, Östersund, Anterselva ja Muonio.
– Syksyn Östersundin leirillä teemana oli rulla-ampumahiihto, käytettiin joukkuetta tulevalla MM-kisapaikalla. Anterselvassa käytiin myös syksyllä, koska ensi talven MM-kilpailut ovat siellä.
Nuorten osalta Aapajärven analyysi tiivistyi kolmeen pääpointtiin: ampumapaikkatoiminnassa ollaan hyviä, hiihtovauhti on kehittynyt, mutta ei vielä ihan riittävälle tasolle sekä osumaprosentin olevan edelleen suomalaisten osalta ratkaisevassa roolissa.
Elämänhallintaa nuorille
Nuorten ryhmän valmentaja Maija Holopainen avasi seurapäivillä tarkemmin nuorten leiriharjoittelua. Uutena asiana harjoituskaudelle tulivat Vuokatissa laboratoriossa suoritetut ammuntatestit. Valmentajia oli nuorten leireillä kolme, Holopaisen lisäksi Juha Papinsaari sekä Ari Jääskö, joten leirien aikana oli mahdollista myös pitää henkilökohtaisia ampumaharjoituksia kaikille.
Lisäksi Holopainen korosti elämänhallinnan ohjausta nuorille.
– Entinen päävalmentaja Antti Leppävuori toivoi aikanaan, että nuoria ohjattaisiin urheilijan elämään jo aikaisessa vaiheessa, ettei enää A-maajoukkuetasolla tarvitsisi opetella elämänhallintaa.
Nuorten ryhmässä korostettiin leirityksen aikana myös ryhmätoimintaa, vaikka Holopaisen mukaan urheilijoiden tasoerot ovat nuorissa vielä huomattavia johtuen harjoitustaustasta ja ikäerosta.
– Ryhmähenki oli leireillä hyvä ja nuoret tykkäsivät, että pääsivät treenaamaan porukalla usein.
Leirejä nuorilla oli Holopaisen mukaan yhteensä kahdeksan. Neljä leireistä sijoittui nuorten kesäloman aikaan ja neljä koulun alkamisen jälkeen.
– Nuorilla olisi tärkeää, että harjoittelu jatkuisi vielä joulukuun puolelle. Meillä oli viimeinen leirikin vasta joulukuussa, koska nuorten MM-kisat ovat selkeästi myöhemmin kaudesta.
Taitomerkit nuorisotyön tueksi
Ampumahiihtoliiton kenttäpäällikkö Lauri Elo avasi seurapäivillä ampumahiihtoon toivottuja taitomerkkejä. Tiivistettynä taitomerkkien avulla urheilijat ja valmentajat pystyisivät seuraamaan taitojen kehittymistä. Merkit koostuisivat useista lajitaitoja vaativista osioista, joita voisi suorittaa oman kehityksen tahtiin, jonka lisäksi hyväksytyt suoritukset perustuisivat liiton valmennuslinjan mukaisiin materiaaleihin ja näissä opastettuihin oikeisiin suorituksiin.
– Taitomerkkejä varten vaaditaan lajitaidoista samanlaiset ohjeistukset, jotta taitoja pystyttäisiin mittaamaan ja harjoittelemaan samalla tavalla. Se vaatii työtä, aikaa, rahaa ja sitoutumista, Elo pohjusti.
Taitomerkkitasojen matalin kynnys olisi Elon mukaan mahdollisesti Napsu-ampumahiihtoleiri, yhden päivän mittainen tutustumisleiri, jossa käydään läpi lajin turvallisuuta ja ammunnan perusteita. Seuraava taso olisi Tuiskun ampparikoulu, jonka jälkeen taitomerkeillä testattaisiin makuu- ja pystyammuntataitojen osaamista.
– Taitomerkit vaatisivat yhtenäistä nuorisotyötä ja valmennuslinjaa suomalaisessa ampumahiihdossa, Elo tiivisti.
Selvitys ampumahiihdon tasa-arvotilanteesta
Ampumahiihtoliitto on käynnistänyt vuoden aikana tasa-arvotyöryhmän, jonka toimintaa seurapäivillä avasi hallituksen jäsen Heli Aikioniemi. Aikioniemen mukaan työryhmällä on tavoitteena selvittää, mikä on tasa-arvon nykytilanne Suomen ampumahiihdossa ja miten siihen voisi vaikuttaa. Sen lisäksi työryhmä selvittää millaisia odotuksia nuorilla urheilijoille on ja kuinka hyvin ne on tähän asti liitossa huomioitu.
– Selvityksen perusteella on tarkoitus antaa liitolle suosituksia siitä, miten näihin asioihin voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa, Aikioniemi kertoi.
Viestintä on seuroille iso mahdollisuus
Seurapäivien lopuksi Ampumahiihtoliiton tiedottaja Meri Maijala avasi seuraviestinnän mahdollisuuksia. Maijala korosti hyvän viestinnän etuja: seuran tunnettavuuden lisääntymistä sekä uusien toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden aktivoitumista.
– Viestintä ei välttämättä vaadi taloudellisia panostuksia ja lyhytkin aika riittää. Jo esimerkiksi muutamalla tunnilla kuussa pystyy saamaan paljon aikaan, Maijala motivoi.
Yhdeksi tärkeimmistä asioista Maijala nosti viestinnällisen työnjaon.
– Yleensä ajatellaan, että kyllä ”joku” sen tekee. Vastuut pitäisi sopia ja mieluiten niin, että kaikki ei ole yhden ihmisen harteilla. Viestintäsuunnitelma auttaa vastuiden määrittelyssä, on hyvä laittaa asiat ylös, että ne eivät pääse unohtumaan.
Maijala nosti ulkoisen viestinnän lisäksi esiin myös sisäisen viestinnän tärkeyden. Usein vapaaehtoisvoimin toimivissa seuroissa olisi Maijalan mukaan tärkeää, että kaikki seurassa tietäisivät mitä tapahtuu.
– Ihmiset haluavat tuntea olevansa ajan tasalla. Sisäisellä viestinnällä pystystään myös vahvistamaan ylpeyttä siitä, mitä ollaan yhdessä saatu aikaan. Se lisää aktiivisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Maijala korosti myös nettisivujen tärkeyttä seurojen viestinnässä. Nettisivujen pitäisi olla seurojen pääasiallinen ja virallinen viestintäkanava.
– Tieto etsitään nykypäivänä verkosta, joten nettisivujen pitäisi ehdottomasti olla ajan tasalla.
Seurapäivien yhteydessä pidettiin Leppävirralla myös Ampumahiihtoliiton kevätkokous.
Seurapäivän esitykset:
Valmennusvaliokunnan katsaus
Seuratoimintavaliokunnan katsaus
Liiton ajankohtaiset asiat
Seurapäivät amj
Esitys NMM 2012-2019 & IC 2018-2019
NuortenRyhmä 2018-2019
Taitomerkit
Tasa-arvo ja nuorten odotukset ampumahiihdossa
Seuraviestintä
Ampumahiihtoliiton kevätliittokokous pidettiin sääntömääräisenä
Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki avasi kokouksen kertaamalla avauspuheenvuorossaan liiton vuoden 2018 toiminnot.
Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Leppävirralta Tuomas Pursiainen.
Vuoden 2018 aikana liitossa tehtiin useita muutoksia olympialaisten jälkeen. Toimintaa varjosti talouden osalta OKM:n yleisavustushakemuksen käsittelemättä jättäminen. Valmennus- ja leirityssuunnitelma vietiin kuitenkin läpi suunnitellusti ja liitto pystyi toimimaan monipuolisesti nuoriso- ja seuratyön kehittämisen osalta. Onnistunut varainhankinta, nuorten toimintaan saatu erityisavustus ja tiukentunut talousseuranta mahdollistivat talouden osittaisen tasaamisen.
Kuitenkin Ampumahiihtoliiton taloudellinen tulos oli näiden haasteiden takia 122 000 euroa tappiollinen.
Kevätkokouksessa oli paikalla 19 seuraa ja siellä hyväksyttiin yksimielisesti tilinpäätös, vuosikertomus 2018 sekä Ampumahiihtoliiton toimintasääntöjen päivitys.
Ampumahiihtoliiton kevätkokouksessa palkittiin kauden 2018-2019 osalta:
Vuoden Ampumahiihtäjä: Kaisa Mäkäräinen, Kontiolahden Urheilijat
Vuoden nuoret ampumahiihtäjät: Heidi Nikkinen, Kouvolan Hiihtoseura ja Otto Invenius, Soisalon Ampumahiihtäjät
Vuoden seuravalmentaja: Aku Moilanen, Kontiolahden Urheilijat
Lisäksi huomioitiin diplomein SM-kilpailujärjestäjät:
Mikkelin Hiihtäjät, Ahveniston Ampumahiihtäjät ja Oulun Hiihtoseura
