Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapurahaa lukuvuodelle 2023–24 voi hakea 15.9. saakka
Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiö (URA) myöntää vuosittain opiskeluapurahoja kansainvälistä menestystä tavoittelevien tai aktiiviuransa jo päättäneiden huippu-urheilijoiden opintoihin ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Apurahaa lukuvuodelle 2023–24 voi hakea 15. syyskuuta saakka.
Opiskeluapurahalla halutaan edesauttaa tutkinnon suorittamista tukemalla urasiirtymävaiheessa olevien urheilijoiden kouluttautumista uuteen ammattiin sekä helpottamalla nuorten urheilijoiden siirtymistä jatko-opintoihin toisen asteen koulutuksen jälkeen. Opiskeluapurahan avulla voidaan myös rytmittää opintoja lukuvuoden aikana tai lukuvuosien välillä siten, että opiskelu tukee urheilutuloksen tekemistä.
Täyden URA-apurahan määrä on 3000 euroa ja se maksetaan kahdessa osassa, marras-joulukuussa 2023 ja maaliskuussa 2024. Apuraha voidaan myöntää myös puolikkaana koko lukuvuodeksi tai vain syys- tai kevätlukukaudeksi.
Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU) on myöntänyt Daria Virolaiselle oikeuden edustaa Suomea ampumahiihdon kansainvälisissä kilpailuissa kaudesta 2023–2024 alkaen.
Daria Virolainen sai Suomen kansalaisuuden vuonna 2021. Hän kilpaili edellisen kerran kansainvälisessä ampumahiihdossa kaudella 2017–2018.
Daria Virolainen on ilmoittanut Suomen Ampumahiihtoliitolle, että hänen tavoitteensa on Ampumahiihtoliiton valintakriteerien mukaisesti päästä edustamaan Suomea maajoukkueessa tulevalla kilpailukaudella. Daria Virolaisella on edustusoikeus tullessaan valituksi Suomen joukkueeseen karsintakilpailuiden perusteella. Kansainvälinen kilpailukausi alkaa IBU-cupin osalta Kontiolahdella marraskuussa. Maailmancupin kilpailukausi alkaa Ruotsin Östersundissa.
Taustaa
Daria Virolainen on syntynyt Venäjällä ja kilpaillut kansainvälisessä ampumahiihdossa vuosina 2013–2018. Hän on sijoittunut kahdesti kolmen parhaan joukkoon maailmancupissa, ja kerran viidenneksi ampumahiihdon MM-kilpailuissa vuonna 2015.
Daria Virolainen on muuttanut perheineen Suomeen vuonna 2016 ja asunut siitä lähtien Suomessa pysyvästi. Suomessa Daria Virolainen on harjoitellut ja kilpaillut viime vuosina kansallisella tasolla edustaen Tuusulan Voima-Veikkoja.
Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU) on sääntöjensä mukaan vahvistanut kesällä 2023, että Virolainen saa Suomen kansalaisena siirtää edustusoikeutensa Suomeen. Ampumahiihtoliiton hallitus on käsitellyt ja vahvistanut osaltaan Virolaisen edustusoikeuden. Selvitykset on tehty Suomen Olympiakomitean, SUEKin, Biathlon Integrity Unit:in (BIU) sekä Kansainvälisen ampumahiihtoliiton (IBU) kanssa.
Urheilukoulun tehtävänä on antaa varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista palvelusta suorittaville motivoituneille ja lahjakkaille urheilijoille mahdollisuus toteuttaa sotilaskoulutuksen ohessa systemaattista valmentautumista.Urheilukoulussa on palvellut jo 7400 urheilijaa 60:stä eri lajista vuodesta 1979 alkaen. Urheilukoulu tarjoaa hyvät harjoitteluolosuhteet ja riittävästi aikaa nousujohteista harjoittelua varten varusmiespalveluksen ohessa.
Talvilajien urheilijat aloittavat varusmiespalveluksen III/24-saapumiserässä Kaartin jääkärirykmentissä ja Kainuun prikaatissa 15.4.2024.
Valmennus
Valmennukseen Urheilukoulussa on varattu aikaa kasarmipäivinä 2–8 tuntia (yhteensä noin 12–30 h/vko). Lisäksi harjoitteluun on käytettävissä lähes kaikki illat ja viikonloput (pl. sotaharjoitukset). Urheilukoulu tarjoaa kahdeksan leiriviikkoa valmentautumiseen varuskunnassa tai urheiluopistoilla. Valmennustoiminta toteutetaan koulutettujen sotilasvalmentajien koordinoimana. Pääosa lajeista osallistuu Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian järjestämään valmennustoimintaan. Myös erilaisilla lajiliittokohtaisilla yhteistyömalleilla voidaan järjestää valmennusta. Valitut urheilijat sitoutuvat lajiliiton valmennukseen. Urheilukouluun valitut suorittavat valmennuskurssin palveluksensa aikana. Urheilukoulun oma fysioterapeutti tekee urheilijoille lihastasapainokartoituksen palveluksen aikana, lisäksi hän on urheilijoiden käytettävissä vammojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä palveluksen aikana.
Muita tietoja
Urheilijat palvelevat Urheilukoulussa joko 347 vrk tai 165 vrk. Heidät koulutetaan aliupseereiksi ja miehistöön tiedustelutehtäviin. Parhaiten menestyneet saavat reserviupseerikoulutuksen. Myös reserviupseerikurssi pidetään Urheilukoulussa (Santahamina) ja urheilijat voivat kurssin aikana harjoitella säännöllisesti.
Hakeutuminen
Urheilukoulun hakijoiden tulee edustaa ikäluokkansa kansallista tai kansainvälistä huippua. Urheilulajin tulee olla Olympia- tai MM-kilpailujen ohjelmassa tai lajin tulee olla laajasti harrastettu Suomessa/ulkomailla. Valinnat suoritetaan eri lajien asiantuntijalausuntojen sekä pääsykokeissa saatujen tietojen perusteella (haastattelu, psykologiset- ja fyysiset testit). Urheilukouluun varusmiespalvelukseen tai naisten vapaaehtoiseen palvelukseen voivat hakea myös hierojan ammattitutkinnon suorittaneet henkilöt.
Huhtikuun saapumiserään hakevien talvilajien urheilijoiden, joiden kansallinen kilpailutoiminta ajoittuu syksystä keväästä (mm. jääkiekko, koripallo, lentopallo, salibandy, alppihiihto, kamppailulajit pl. judo ja paini sekä hiihtolajit) on jätettävä hakemuksensa 31.8.2023 mennessä. Valintakokeet järjestetään Kaartin jääkärirykmentissä Helsingissä 27.9 ja 2.-4.10.2023 sekä hiihtolajien osalta 13.10.2023 Vuokatin urheiluopistolla.
Hakulomakkeita erikoisjoukkoihin saa internet-sivuilta (www.puolustusvoimat.fi/asiointi/lomakkeet), aluetoimistoista ja Urheilukoululta. Hakea voi myös sähköisesti https://asiointi.puolustusvoimat.fi. Mikäli asevelvollinen aikoo hakeutua suorittamaan varusmiespalvelustaan Urheilukoulussa, hänen olisi hyvä tuoda asia esille jo kutsunnoissa, jotta asia voitaisiin huomioida palveluspaikkaa ja palvelukseen astumisaikaa määrättäessä.
Kilpailukauden 2023–2024 Youth Olympic Games järjestetään 20.1-1.2.2024 Korean Gangwonissa.
YOG kilpailuihin voi osallistua vuosina 2006-2007 syntyneet urheilijat.
Jos olet halukas lähtemään mukaan YOG kilpailuihin, niin ilmoita kiinnostuksestasi Antti Repolle antti.repo@vrua.fi viimeistään 20.8.2023 mennessä.
Ilmoita samalla seuraavat tiedot: – Aseen malli ja numero – EU asepassin numero – Kuva henkilökohtaisesta passista – Omat yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite) – Huoltajan yhteystiedot: (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite)
Suomen Ampumahiihtoliiton hallitus on vahvistanut kokouksessaan 3.8.2023 sääntömuutospäivityksen, missä kansallisiin kilpailusääntöihin lisättiin uusina sarjoina M85 ja N85. Sarjalisäykset varmistavat yhdenvertaisen toiminnan kaikissa veteraanisarjoissa. M/N 85 sarjoissa noudatetaan samoja sääntöjä ja kilpailumatkoja, kuin sarjoissa M/N80.
Kansainvälisten lajiliittojen suositus fluorikiellosta ei astu voimaan kansallisella tasolla vielä tulevalle kaudelle 2023–2024. Perusteina linjaukselle ovat aikataulu sekä rajalliset resurssit valvonnan toteutumiseksi. Suomessa tullaan kuitenkin noudattamaan fluorien käyttöä koskevaa EU-säännöstä ja valmistelemaan kansallista fluorikieltoa. EU-säännöstön tavoitteena on vähentää fluorin haitallisten aineiden vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön.
Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS) ja Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU) ovat asettaneet fluorivoiteiden käyttökiellon kaudelle 2023–2024 tuotteiden terveys- ja ympäristöriskien vuoksi. Fluorikielto on tulevalla kaudella voimassa kaikissa FIS:n ja IBU:n alaisissa kansainvälisissä kilpailuissa, nuorten ja aikuisten arvokilpailuissa, maailmancupin osakilpailuissa sekä Scandinavia Cupissa. Suksien fluoritestausta voidaan toteuttaa kaikissa ulkomailla käytävissä kilpailuissa. Fluorien testaamiseen liittyvistä asioista tiedotetaan vielä tarkemmin ennen kilpailukautta.
Kansallisella tasolla valmistaudutaan fluorien käytön kieltämiseen. Tavoitteena on kiellon täysimääräinen voimaantulo ja valvonnan aloittaminen kauden 2024–2025 aikana. Fluorikieltoa edistää kansallinen työryhmä, jossa asiaa työstävät Hiihtoliiton sekä Ampumahiihtoliiton edustajat yhdessä kilpailu- ja tuomaritoiminnan edustajiston kanssa. Asiantuntijat rakentavat kansallista säännöstöä kansainvälisten linjausten mukaan.
Suomen Ampumahiihtoliitto on vahvistanut U19-ryhmän harjoituskaudelle 2023. Ryhmä koostuu alle 19-vuotiaista urheilijoista, joiden päätähtäimenä ovat kotimaan kilpailuiden lisäksi Nuorten talviolympialaiset 2024.
U19-ryhmä (19)
Eveliina Hakala, Ahveniston Ampumahiihtäjät
Saga Hurskainen, Kontiolahden Urheilijat
Hanni Koski, Ahveniston Ampumahiihtäjät
Erika Kujala, Kontiolahden Urheilijat
Elli Loukkaanhuhta, Oulun Hiihtoseura
Sissi Oikkonen, Ounasvaaran Hiihtoseura
Ilona Rantakömi, Hollolan Urheilijat -46
Aino Sorjonen, Kontiolahden Urheilijat
Pinja Yläharju, Imatran Urheilijat
Arno Hautaniemi, Seinäjoen Hiihtoseura
Joonas Jarkko, Saloisten Reipas
Akseli Kirjavainen, Puijon Hiihtoseura
Otto Konttinen, Puijon Hiihtoseura
Tuomas Latvalahti, Tuusulan Voima-Veikot
Antti Martikainen, Hollolan Urheilijat -46
Topias Ollikka, Ahveniston Ampumahiihtäjät
Sisu Rannikko, Tuusulan Voima-Veikot
Arttu Remes, Keuruun Kisailijat
Kaapo Saarinen, Lahden Hiihtoseura
Valmennus: Antti Repo ja Matti Hakala
Lisätiedot: toiminnanjohtaja Tapio Pukki, 046 878 2200
Huomioi tämä, jos seuraa ei löydy lisenssimyynnistä: Suomen Ampumahiihtoliiton syyskokouksessa 2022 vahvistettujen kilpailusääntöjen mukaisesti lisenssimyynti avataan vain niille seuroille, joiden kuluvan vuoden (2023) Suomen Ampumahiihtoliiton jäsenmaksu on maksettu. Mikäli jäsenmaksua ei ole maksettu, tulee seuran toimittaa Liittoon maksutosite jäsenmaksusta osoitteeseen office@biathlon.fi, jonka jälkeen seuran lisenssimyynti aukaistaan ja seuran urheilijoilla on jälleen mahdollisuus hankkia kilpailulisenssi seuran nimissä.
Ampumahiihtoliiton hallitus on nimittänyt Teemu Vesalan Suomen Ampumahiihtoliiton lajipäälliköksi 1.9.2023 alkaen.
Jyväskyläläinen Vesala (s.1960) siirtyy lajipäälliköksi Ski Jyväskylän toiminnanjohtajan tehtävästä. Hän on syksystä 2022 alkaen toiminut Ampumahiihtoliiton seura- ja harrastevaliokunnan jäsenenä.
Ampumahiihtoliitto sai lajipäällikön rekrytointiprosessiin useita päteviä, kokeneita ja eri profiilin omaavia hakijoita. Valinnassa painotettiin esimiesosaamista ja -kokemusta, seuratyön sekä urheilun tuntemusta, talousosaamista ja verkostojen hallintaa.
”Olemme erittäin tyytyväisiä, että pääsemme jatkamaan ampumahiihdon hyvin etenevää kehityskulkua Teemu Vesalan johdolla. Lajipäällikön työ on haastavaa, monien eri osa-alueiden hallintaa sekä määrätietoista johtamista. Vesalan persoona, osaamis- ja kokemustausta sekä tapa edistää asioita vakuutti meidät prosessin edetessä” toiminnanjohtaja Tapio Pukki kommentoi valintaa.
Teemu Vesala on tehnyt urheilu-uransa maastohiihtäjänä ja triathlonistina. Vesala on työurallaan toiminut mm. Suomen Triathlonliiton päävalmentajana, yritysten henkilöstövalmentajana sekä urheiluvälineiden vientipäällikkönä. Vesala on koulutukseltaan merkonomi, minkä jälkeen hän on suorittanut liikuntatieteen maisteriopintoja.
”Olen syvästi otettu valinnastani Ampumahiihtoliiton lajipäälliköksi. Tehtävänimike kertoo, mitä minulta odotetaan, työtä upean lajin menestyksen eteen niin huippu-urheilussa kuin koko lajin kehittämisessä. Erityisesti odotan ampumahiihtoihmisten, urheilijoiden ja valmentajien kohtaamisia ja kuulemisia eri puolilla Suomea. Laji tarvitsee uusia harrastajia ja se perustyö tehdään seuroissa. Haluankin olla auttamassa seuroja ja alueita luomaan parempia menestyksen edellytyksiä ampumahiihtäjän polulle, Teemu Vesala kertoi ajatuksiaan uudesta työtehtävästä.
”Yhteistyö on voimaa. ”Menestymme yhdessä” on liiton strategiassa ensimmäisellä sivulla. Liekö sattumaa, mutta yksi lempisitaattejani on kuuluisan kirjailijan ja yrityskonsultin Ken Blanchardin ”Kukaan meistä ei ole yhtä fiksu kuin kaikki meistä!” Vesala toteaa.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Tapio Pukki p. 046 8782200 Lajipäällikkö Teemu Vesala p. 050 522 2664
Suomen Ampumahiihtoliiton Vastuullisuus urheiluyhteisössä -seminaari pidettiin torstaina 8.6.2023. Seminaari kokosi yhteen asiantuntijoita urheiluyhteisön eri sektoreilta. Tilaisuuden moderaattorina toimi maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
Vastuullisen toiminnan tunnusmerkit urheiluyhteisössä
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela piti avauspuheenvuoron vastuullisen toiminnan tunnusmerkeistä urheiluyhteisössä. Vastuullisuus kattaa ympäristön, yhteisön sekä hallinnon. Nummelan mukaan urheiluyhteisön perustehtävän, päämäärän ja vastuullisuustyön painopisteiden tulisi olla linjassa keskenään. ”Suunnittelutyö on pieni osa kokonaisuutta, ja suurimmat muutokset tehdään toiminnan käytännön tasolla” Nummela totesi.
Hyvä hallinto ja julkisuuden hallinta urheilussa
SOK:n mediajohtaja Päivi Anttikoski alusti paneelikeskustelun hyvästä hallinnosta ja julkisuuden hallinnasta urheiluyhteisössä. Anttikoski puhui yritysten yhteiskuntavastuullisuudesta sponsoroinnissa. SOK:n tuki kohdistuu lasten ja nuorten harrastusten tukemiseen. Paneelikeskusteluun osallistuivat Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen sekä OKM:n ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola. Keskustelua käytiin vastuullisten toimintatapojen ohjelmoinnista, implementoinnista ja viestinnästä. Paneelikeskustelussa korostui tiedon jakamisen merkitys eri toimijoiden välillä.
Liikunnan harrastamisen avoin toimintaympäristö
ST1:n yritysjohtaja Mika Anttonen alusti paneelikeskustelun liikunnan harrastamisen avoimesta toimintaympäristöstä. Anttonen puhui arvopohjaisesta johtamisesta, johon päätösten ja toiminnan tulisi nojautua. Anttonen painotti lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamista keskeisenä arvona. Paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustaja Saara-Sofia Sirén sekä Suomen Paralympiakomitean puheenjohtaja Sari Rautio. Keskustelussa pohdittiin, miten lapset ja nuoret saadaan liikkeelle. Lasten ja nuorten harrastamisen tukemisen mahdollisuuksia pohdittiin sekä politiikan, yritysmaailman että urheiluorganisaatioiden näkökulmasta.
Liiton ja urheilijan vastuullisuus sidosryhmille
Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Juha Kanerva lähestyi urheilun vastuullisuutta historian näkökulmasta. Kanerva totesi vastuullisuuden olevan käsitteenä uusi ja keskustelun eettisistä toimintatavoista olevan ajankohtaista. Paneelikeskusteluun osallistuivat Voimisteluliiton toiminnanjohtaja Maria Laakso sekä eettisen johtamisen ja vastuullisuuden asiantuntija Nina Laakso. Paneelikeskustelussa pohdittiin liiton ja urheilijan vastuullisuutta sidosryhmille. Nina Laakson mukaan avoin viestintä tehostaa sidosryhmäyhteistyötä. Urheilutoiminta ammattimaistuu ja toimintaympäristö monimutkaistuu yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Maria Laakson mukaan kulttuurinmuutoksen tekeminen ja vastuullisten toimintamallien käyttöönotto on pitkäjänteistä työtä. ”Epäkohdat pitää nostaa esiin mutta onnistumisista kertominen on yhtä tärkeää”, hän muistutti.
Liiton toiminnanjohtaja Tapio Pukki piti tilaisuuden päätössanat. Toiminnanjohtaja puhui liiton roolista osana vastuullista urheiluyhteisöä. Lopuksi hän kiitti osallistuneita hyvästä keskustelusta tärkeän aiheen ympärillä.
”Vastuullisuus ei ole vain juhlapuheita. Meidän pitää olla valmiita viemään asioita käytäntöön. Tässä yhteinen viesti ja toiminnot ovat tärkeitä.”
Tapio Pukki, toiminnanjohtaja, Suomen Ampumahiihtoliitto
