Uutiset

Urheilijat:

Milja Halttunen     Kangasniemen Kalske
Laura Holopainen    Puijon Hiihtoseura
Akseli Loikkanen    Puijon Hiihtoseura
Otto Invenius        Soisalon Ampumahiihtäjät
Santeri Kolehmainen    Soisalon Ampumahiihtäjät

Valmentajat:
Tomi-Pekka Riihivuori
Petteri Lukkarinen

Urheilijat:

Eveliina Ala-Ikkelä    Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura
Tanja Ulvinen        Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura
Joni Hemminki         Seinäjoen Hiihtoseura
Lauri Kataja-Rahko     Seinäjoen Hiihtoseura
Noora Kupari        Seinäjoen Hiihtoseura
Tiina Mäki-Panula    Seinäjoen Hiihtoseura
Jarkko Rantoja        Seinäjoen Hiihtoseura
Anni Rinta-Keturi    Seinäjoen Hiihtoseura
Niko Rinta-Keturi    Seinäjoen Hiihtoseura
Pyry Stevander        Seinäjoen Hiihtoseura
Tuomas Seppälä        Säkylän Urheilijat
Nella Keskinen        Vähäkyrön Viesti

Valmentajat:
Miika Köykkä
Tuulikki Mattila

Urheilijat:

Aila-Alisa Aikioniemi    Ounasvaaran Hiihtoseura
Joakkim Aikioniemi    Ounasvaaran Hiihtoseura              
Johanna Isojärvi    Ounasvaaran Hiihtoseura
Sanni Oikkonen        Ounasvaaran Hiihtoseura
Aino Rantala        Ounasvaaran Hiihtoseura
Annina Virtanen        Ounasvaaran Hiihtoseura
Elisa Sirviö               Sotkamon Jymy
Anette Lalli               Oulun Hiihtoseura
Matias Maijala             Lapin Biathlon Tokka
Emmi Erkkilä            Saloisten Reipas
Elias Erkkilä           Saloisten Reipas           
Veikka Ylilauri          Saloisten Reipas

Valmentajat:
Timo Mäkinen
Timo Seppälä

Urheilijat:

Melina Soikkeli    Kymin Koskenpojat
Outi Haikama    Ahveniston Ampumahiihtäjät
Ilari Uusitalo    Loimaan Jankko
Niklas Huikko    Lahden Hiihtoseura
Karri Tuokko    Kärkölän Kisa-Veikot
Onni-Kalle Lahdelma    Kärkölän Kisa-Veikot
Roope Nyström    Ahveniston Ampumahiihtäjät
Sampo Kelloniemi    Tuusulan Voima-Veikot

Valmentajat: 

Keijo Saarijärvi
Erika Pyssysalo

Lapua Junior Cup 2008-2009

 Lapua Junior Cup 2009 lopputulokset

KILPAILUT KAUDELLA 2008-2009

11.1.2009 Iisvesi pikamatka

24.1.2009 Hämeenlinna pikamatka

31.1.2009 Jalasjärvi normaalimatka

1.2.2009 Kauhajoki pikamatka

7.2.2009 SM Kotka yhteislähtö

21.2.2009 Larsmo pikamatka

22.2.2009 Larsmo normaalimatka

14.3.2009 Himanka pikamatka

21.3.2009 SM Rovaniemi pikamatka

22.3.2009 SM Rovaniemi normaalimatka

Heinäkuu Vuokatti kouluammunta + ampumajuoksu takaa-ajo

yhteistulos pisteisiin

7.-9.8.2009 SM Kauhajoki ampumajuoksu pika- ja normaalimatka:1 kilpailu pisteisiin (parempi päivä / kilpailija)

29.-30.8.2009 SM Kontiolahti rulla-ampumahiihto pika- ja normaalimatka:1 kilpailu pisteisiin (parempi päivä / kilpailija)

(ei huomioida 13 v kilpailuissa)

PISTELASKU            Päivitetty (14.11.2008)

Kilpailuissa ovat sarjat N13, M13, N15, M15, N17, M17, N19, M19.

Pisteet lasketaan siten, että sarjan viimeiseksi sijoittunut kilpailija saa 1 pisteen ja siitä seuraavat pisteen enemmän sijoituksen mukaan.

Kolmas saa 2 pistettä enemmän kuin neljäs, toinen 2 pistettä enemmän kuin kolmas ja voittaja 3 pistettä enemmän kuin toinen.

Pisteet lasketaan talvella kahdeksasta parhaasta kilpailusta tai mikäli osakilpailuja joudutaan perumaan, otetaan huomioon järjestettyjen osakilpailujen määrä vähennettynä kahdella (esimerkiksi jos osakilpailuja järjestetään yhteensä 7 kpl, lasketaan pisteet viidestä parhaasta kilpailusta).

Kesäkilpailuissa lasketaan mukaan yhdistelmäkilpailun pisteet sekä parempi kilpailu ampumajuoksun ja rulla-ampumahiihdon SM-kilpailuista (13-sarjaan ei lasketa rulla-ampumahiihtoa).

SM-kilpailuissa pisteet lasketaan siten, että 14- ja 15-sarjojen sekä 16- ja 17-sarjojen tulokset yhdistetään ja pisteet lasketaan yhdistetyistä tuloksista.

CUP-PALKINNOT

LAPUA-cup kilpailusta jaetaan rahapalkinnot seuraavan taulukon mukaisesti:

Jos kilpailijoilla on sama pistemäärä, palkintorahat näiltä sijoilta lasketaan yhteen ja tasataan urheilijoiden kesken.

PATRUUNAPALKINNOT

Rahapalkintojen lisäksi cupin kansallisissa osakilpailuissa (ei SM-kilpailuissa) jaetaan kustakin nolla-ammunnasta 100 patruunaa riippumatta sijoituksesta kilpailussa. Patruunapalkinnot koskevat alle 13-, 15- ja 17 -vuotiaiden sarjoja. Ammunnat on suoritettava kansallisten sääntöjen mukaisesti.

Lisäksi patruunapalkinnoin palkitaan eniten nolla-ammuntoja koko kauden aikana tehnyt paras tyttö TAI poika 13-, 15- ja 17-vuotiaiden sarjoissa. Jokaiselle voittajalle annetaan palkinnoksi 1500 patruunaa. Mikäli nolla-ammuntoja on sama määrä ratkaistaan voittaja yhden sakon paikkojen määrällä, kahden sakon paikkojen määrällä, jne kunnes voittaja selviää.

Kaikki palkinnot jaetaan rulla-ampumahiihdon SM-kilpailuissa.

Huom!

13-vuotiaiden sarjat saavat patruunapalkinnot

kilpailukohtaisista nolla-ammunnoista, mutta eivät ole mukana

kokonaiskilpailussa. 19 – vuotiaiden sarjat saavat sen sijaan

patruunapalkinnot ainoastaan kokonaiskilpailujen perusteella. He eivät siis

saa kilpailukohtaisia palkintoja nolla-ammunnoista. 15/17 – vuotiaiden

sarjat ovat oikeutettuja kaikkiin palkintoihin. Yllä mainitun mukaisesti.

SUOMEN AMPUMAHIIHTOLIITTO RY

TOIMINTASÄÄNNÖT

1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Ampumahiihtoliitto ry. Näissä säännöissä nimestä käytetään lyhennystä SAhL. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen kokoukset voidaan pitää muuallakin kuin yhdistyksen kotipaikalla.

2§ Tarkoitus

SAhL:n tarkoituksena on olla ampumahiihtoa ja kesäampumahiihtoa harrastavien seurojen ja alueorganisaatioiden yhdyssiteenä ja liiton toiminnan tavoitteena on edistää ampumahiihdon ja kesäampumahiihdon sekä niiden sovellusten harrastamista Suomessa.

SAhL:n tarkoituksena on myös olla Kansainvälisen Ampumahiihtoliiton (IBU) edustaja Suomessa ja liiton sääntöjen ja määräysten pohjalta hoitaa Suomen ampumahiihdon kansainvälinen edustus niin kilpailu- kuin järjestötoiminnassa.

Ampumahiihtoliiton toiminta on eettisesti kestävällä pohjalla. SAhL:n ja sen jäsenseurojen toiminnan arvoina ovat suomalaisen liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet sekä yhteisön itsensä määrittämät yhteisölliset arvot.

3§ Toiminta

Toiminta-ajatusta toteuttaakseen Suomen Ampumahiihtoliitto ry

1. Tukee ja luo edellytyksiä ampumahiihtoa harrastaville seuroille ja edistää uusien seurojen perustamista.

2. Ohjaa, valvoo ja edistää jäsenseurojen kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla sekä tarvittaessa toimeenpanee kilpailuja, valmennus- ja koulutustilaisuuksia, näytöksiä ja juhlia.

3. Järjestää ja organisoi lajin valmennustoimintaa Suomessa.

4. Vastaa ampumahiihdon alalla neuvonta-, valistus-, tutkimus- ja kehittämistyöstä

5. Valitsee ja lähettää joukkueet kansainvälisiin kilpailuihin.

6. Valvoo omassa toimintapiirissään SAhL:n, SLU:n ja IBU:n sääntöjen noudattamista sekä ratkaisee toimivaltansa puitteissa niitä koskevat rikkomukset ja erimielisyydet.

7. Laatii ja ylläpitää ampumahiihdon kotimaiset kilpailu-, taito- ja ansiomerkkisäännöt.

8. Toimintansa tunnetuksi tekemiseksi SAhL voi julkaista ja kustantaa toimintaansa liittyvää kirjallisuutta ja lehtiä sekä hyödyntää sähköisen median mahdollisuuksia, myydä jäsenistölleen alansa urheiluvälineitä ja muita jäsentuotteita, toteuttaa rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

4§ Jäsenyys SLU:ssa ja Urheilun oikeusturvalautakunta

SAhL kuuluu jäsenliittona Suomen Liikunta ja Urheilu ry:een (SLU) ja noudattaa toiminnassaan soveltuvilta osin sen aluejakoa. SAhL voi tehdä päätöksen SLU:sta eroamisesta kahdessa peräkkäisessä, vähintään 30 päivän väliajoin pidettävässä liittokokouksessa, jos päätöstä kummassakin kokouksessa kannattaa vähintään ¾ annetuista äänistä. SAhL alistuu siihen, että sen tekemiä päätöksiä voidaan käsitellä SLU:n asettamassa Urheilun oikeusturvalautakunnassa.

5§ Yhteistoiminta

SAhL voi ryhtyä yhteistoimintaan muiden liikuntakasvatuksen alalla kotimaassa sekä ulkomailla toimivien liittojen ja yhteisöjen kanssa sekä siinä suhteessa joko liittyä jäseneksi yhteisiin järjestöihin tai solmia niiden kanssa yhteistoimintaa tarkoittavia sopimuksia.

6§ Jäseneksi hyväksyminen ja jäsenyydestä eroaminen

SAhL:n varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä ampumahiihtoa harrastavat rekisteröidyt yhdistykset, joilla on hallituksen hyväksymät säännöt ja urheiluammunnan harrastamiseen tarvittava lupa. Entiset jäsenoikeudet säilyvät.

Kilpailujäseneksi hallitus voi hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen, joka olematta liiton varsinainen jäsen omaa liiton kilpailutoiminnassa saman aseman kuin liiton varsinaiset jäsenyhdistykset.

Jäsenillä on oikeus erota SAhL:sta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä liittokokouksessa pöytäkirjaan kirjattavaksi.

7§ Dopingsäännöstöjen noudattaminen

SAhL ja sen jäsenseurat ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevan Suomen Antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön ja sitä kautta kansainvälisen Olympiakomitean ja Kansainvälisen Ampumahiihtoliiton dopingsäännöstöön sekä Euroopan Neuvoston dopingin vastaiseen yleissopimukseen, pohjoismaiseen antidopingsopimukseen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin. 

8§ Jäsenyhdistysten velvollisuudet

Jäsenyhdistykset ovat velvollisia noudattamaan toiminnassaan SAhL:n tarkoitusperiä ja sääntöjä. Varsinaisten jäsenyhdistysten tulee esittää hallitukselle tiedot toiminnastaan, jäsenluvuistaan ja osoitteistaan. Varsinaiset jäsenyhdistykset ovat jäsenmaksuvelvollisuuden lisäksi velvollisia lunastamaan SAhL:n julkaisemat säännöt ja vuosikirjan.

9§ Kilpailutoimintaa ohjaavat yleiset määräykset

1. Edellytyksenä kilpailuun osallistumiseen on, että urheilijat noudattavat Suomen Antidopingtoimikunnan ja IBU:n dopingsääntöjä.

2. SAhL:n kilpailutoiminnassa noudatetaan reilun pelin periaatetta.

10§ Vedonlyönti

Urheilija tai urheilujoukkueeseen kuuluva henkilö kuten valmentaja tai seurajohtaja ei saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa omasta kilpailutapahtumasta. Rikkomusta seuraa liiton kurinpitosäännösten mukainen, pääsääntöisesti yhden kilpailukauden kilpailu- ja toimitsijakielto.

11§ Rangaistukset

Mikäli SAhL:n jäsenyhdistys tai sen jäsen ei täyttä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai toimii vastoin liiton tarkoitusta tai hyviä tapoja, SAhL:n hallitus voi rangaista liiton jäsenyhdistystä tai sen jäsentä antamalla varoituksen, julistamalla kilpailukelvottomaksi tai erottamalla jäsenyhdistyksen liitosta. Kilpailukelvottomaksi julistamista seuraa kaikkien niiden kilpailuoikeuksien menettäminen, jotka jäsenyhdistyksellä tai sen jäsenellä on liitossa tai yhdistyksessä, vapauttamatta kuitenkaan velvollisuuksia liittoa kohtaan. Rangaistusta koskeva päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi (5) päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty hänelle kirjatussa kirjeessä. Päätöksestä saa valittaa Urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen määrätty. Ennen kuin rangaistustoimenpiteisiin ryhdytään, on hallituksen varattava vastapuolelle tilaisuus antaa määräajassa kirjallinen selitys asiassa.

12§ Huomionosoitukset

Henkilö, joka pitkän aikaa tai muuten toiminnallaan on erinomaisessa määrässä edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista, voidaan hallituksen esityksestä ja liittokokouksen yksimielisellä päätöksellä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi. Ansiomerkkien myöntämisestä ja muista SAhL:n jäsenyhdistyksiä ja yksityisiä henkilöitä koskevista kunnianosoituksista päättää hallitus.

13§ Liittokokouksen pitäminen

SahL:n päätösvaltaa käytetään liittokokouksessa

SAhL:n varsinaisia kokouksia ovat kevät- ja syyskokous. Kevätliittokokous pidetään huhtikuussa ja syysliittokokous marraskuussa. Kokouksien tarkemmat ajat ja paikat määrää hallitus. Kevät- ja syyskokoukseen alustava kokouskutsu julkaistaan Ampumahiihtäjä-lehdessä tai liiton www-sivuilla vähintään 30 vuorokautta ennen kokousta ja tarkennettu kokouskutsu lähetetään kirjeitse jäsenille vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.

Ehdotukset kevätliittokokouksessa käsiteltävistä asioista on lähetettävä hallitukselle 15.2. mennessä ja syysliittokokouksessa käsiteltävistä asioista 15.9. mennessä.

Ylimääräinen liittokokous voidaan kutsua koolle, jos liittokokous tai hallitus niin päättää tai jos 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä jonkin määrätyn asian käsittelemiseksi kirjallisesti hallitukselta pyytää.

Alustava kokouskutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on julkaistava Ampumahiihtäjä-lehdessä tai liiton www-sivuilla vähintään 30 vuorokauden kuluessa siitä kun vaatimus on hallitukselle esitetty ja kokouskutsu on lähetettävä kirjeitse jäsenille vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.

14§ Seurojen edustus liittokokouksessa

Liittokokoukseen on varsinaisella jäsenyhdistyksellä oikeus lähettää yksi (1) äänioikeutettu edustaja. Äänioikeus on liittokokouksessa vain sellaisella jäsenyhdistyksellä, joka on liittokokoukseen mennessä täyttänyt jäsenmaksuvelvoitteensa.

Jäsenyhdistysten äänet liittokokouksissa muodostuvat kilpailuluvan lunastaneiden urheilijoiden lukumäärän mukaan. Kokouksessa jäsenyhdistyksen edustajalla on käytössään kolme (3) ääntä, mikäli jäsenyhdistyksen kilpailuluvan lunastaneiden urheilijoiden lukumäärä on 50 tai enemmän, kaksi (2) ääntä, mikäli jäsenyhdistyksen kilpailuluvan lunastaneiden urheilijoiden lukumäärä on 49-25 ja yksi (1) ääni, mikäli jäsenyhdistyksen kilpailuluvan lunastaneiden urheilijoiden lukumäärä on 0-24. Jäsenyhdistyksen äänimäärä määräytyy kauden päättyessä kilpailuluvan maksaneiden urheilijoiden lukumäärän perusteella.

Edustajalla tulee olla jäsenyhdistyksen antama valtakirja, jossa on oltava yhdistystä nimenkirjoittajana edustamaan oikeutetun tai oikeutettujen allekirjoitus. Valtakirjan liitteenä tulee olla ote edustajan valinnan suorittaneesta jäsenyhdistyksen kokouksen tai jäsenyhdistyksen hallituksen kokouksen pöytäkirjasta.

Hallituksen sekä valiokuntien jäsenillä on oikeus olla läsnä liittokokouksissa ja ottaa osaa keskusteluun. Sama oikeus on myös kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä.

Liittokokoukseen voidaan kutsua edustajia sellaisista yhteisöistä, joissa harrastetaan ampumahiihtoa, mutta jotka eivät voi liittyä SAhL:n jäseniksi. Näillä edustajilla on puhe, mutta ei äänioikeutta.

Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet, jos valittavana on vain yksi henkilö, on tämän saatava yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

15§ Liittokokouksissa käsiteltävät asiat

Kevätliittokokouksessa käsiteltävät asiat:

1. Esitetään vuosikertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto.
2. Vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
3. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokouksessa käsiteltävät asiat:

1. Päätetään jäsenyhdistyksiltä perittävästä jäsenmaksusta.
2. Päätetään liiton toimintaan osallistuvien matkakulujen korvausperusteista.
3. Esitetään hallituksen ehdotus seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi ja päätetään niistä.
4. Valitaan hallitukseen
   4.1. joka toinen vuosi puheenjohtaja
   4.2. yhdestä kolmeen varapuheenjohtajaa erovuoroisten tilalle
   4.3. muut jäsenet erovuoroisten tilalle
5. Päätetään tilintarkastajille maksettavista palkkioista.
6. Valitaan tilintarkastaja ja hänelle varamies tarkastamaan SAhL:n seuraavan toimintovuoden tilejä ja hallintoa.
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat, ei kuitenkaan sellaisia, joista mainitaan yhdistyslain 24 pykälässä. 

16§ Merkkisäännöt

Liittokokous vahvistaa hallituksen esityksestä liiton ansiomerkkisäännöt. Taitomerkkisäännöt vahvistaa hallitus.

17§ Hallitus

SAhL:n hallituksena toimii hallitus, johon kuuluu 9 – 11 jäsentä. Jäsenet ovat:

– puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi,

– kahdesta neljään (2-4) varapuheenjohtajaa ja

– kuusi muuta jäsentä, joiden nimetyt vastuualueet ovat:

– nuoriso- ja harrastetoiminta

– koulutustoiminta

– huippu-urheilutoiminta

– markkinointi- ja viestintätoiminta

– kilpailu- ja sääntötoiminta

– talous- ja järjestötoiminta

Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Jos jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan hänen tilalleen jäsen ylimääräisessä tai varsinaisessa liittokokouksessa. Hallitus valitaan syysliittokokouksessa kaksivuotiskaudeksi siten, että puheenjohtaja valitaan joka toinen vuosi sekä vähintään yksi varapuheenjohtaja ja puolet muista (3) jäsenistä on kerrallaan vuosittain erovuorossa. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa valintakokouksesta. 

Henkilö voidaan valita hallituksen jäseneksi useiksi peräkkäisiksi toimikausiksi, jos peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu pituus ei ylitä kuutta vuotta.

Henkilö voidaan valita liiton puheenjohtajaksi, jos henkilön peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu pituus ei ylitä kymmentä vuotta hallituksen jäsenenä.

Hallituksen jäsenten on oltava 18 vuotta täyttäneitä. 

 Vaalikelpoisia ovat ne ehdokkaat,
1) joiden valitsemista kyseessä olevaan tehtävään liiton jäsenyhdistys on kirjallisesti ehdottanut yhdistyksen hallitukselle viimeistään 20 vuorokautta ennen yhdistyksen kokousta ja jotka ovat viimeistään mainittuna ajankohtana toimittaneet hallitukselle päivätyn ja allekirjoitetun suostumuksensa tehtävään taikka
2) joita hallituksen nimitysvaliokunta ehdottaa.

 Ehdotukset on perusteltava ja niissä on ilmoitettava, ehdotetaanko henkilöä hallituksen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi tai muuksi jäseneksi.

Lisäksi valintakokouksessa voidaan ehdottaa muitakin ehdokkaita.

 Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta ja se on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on paikalla.

Hallituksen kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni ja vaaleissa arpa.

18§ Hallituksen tehtävät

Hallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä.

Hallituksen tulee:

1. hyväksyä jäsenyhdistysten jäsenhakemukset, päättää jäsenyhdistysten erottamisesta ja pitää jäsenluetteloa.
2. laatia liiton ja yhteisöjen väliset sopimukset.
3. kutsua koolle liittokokoukset, valmistella niille esiteltävät asiat ja toimeenpanna niiden päätökset.
4. hoitaa liiton omaisuutta ja pitää siitä sekä liiton tuloista ja menoista täydellistä kirjanpitoa sekä laatia vuosikertomus.
5. myöntää Suomen mestaruuskilpailujen sekä kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisluvat.
6. myöntää osallistumisluvat ulkomaisiin kilpailuihin.
7. valmistella liittokokouksen hyväksyttäväksi kunnia- ja ansiomerkkisäännöt sekä vahvistaa taitomerkkisäännöt.
8. ratkaista alansa kilpailukelpoisuus-, edustus ja riitakysymykset.
9. valita liiton edustajat ulkomaisiin kokouksiin ja kongresseihin.
10. ottaa palvelukseen ja erottaa liiton toimihenkilöt, määritellä heidän tehtävänsä ja sopia heidän palkoistaan ja muista eduistaan.
11. asettaa valiokunnat, joissa hallituksen jäsenten vastuualueiden tehtäviä hoidetaan, asettaa tarvittaessa nimitysvaliokunnan hallituksen jäsenvaalia varten ja tarpeen vaatiessa myös muita valiokuntia, toimikuntia tai työryhmiä suorittamaan määrättyjä tehtäviä tai toimeksiantoja ja valvoo näiden sekä toimihenkilöiden työtä.
12. tehdä esitykset olympiakomitealle valmennusryhmistä ja osanottajista olympialaisiin.
13. päättää MM-kilpailujoukkueesta.
14. päättää kilpailujoukkueiden koosta ja valintatavasta kansainvälisiin kilpailuihin.
15. päättää liiton valmennusryhmistä.
16. kaikin tavoin valvoa, ohjata ja edistää maamme ampumahiihdon kehitystä.
17. vahvistaa kilpailusäännöt ja esitellä ne liittokokoukselle

19§ SAhL:n toiminta- ja tilikausi sekä tilintarkastus

SAhL:n toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. SAhL:n tilit jätetään vuosikertomuksen, pöytäkirjojen ym. Asiakirjojen kanssa viimeistään maaliskuun 1. päivään mennessä tilintarkastajille, joiden tulee viimeistään 15. päivänä maaliskuuta jättää lausuntonsa hallitukselle.

20§ Nimenkirjoitus

SAhL:n nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja jompikumpi varapuheenjohtaja yhdessä tai joku heistä yhdessä sihteerin tai muun hallituksen määräämän toimihenkilön kanssa.

21§ Aluetoiminta

SAhL:n piirijaossa ja –toiminnassa noudatetaan soveltuvin osin SLU:n toimintasääntöjä. Alueet eivät ole SAhL:n jäseniä, vaan ne toimivat yhdyssiteinä paikallisten jäsenyhdistysten välillä.

22§ Sääntöjen muuttaminen

Päätöksiin, jotka tarkoittavat näiden sääntöjen muuttamista, vaaditaan 2/3 liittokokouksessa annetuista äänistä, ellei yhdistyslain pakottavista säännöksistä muuta johdu.

23§ SAhL:n purkaminen

Päätöksiin, jotka tarkoittavat SAhL:n purkamista, vaaditaan vähintään ¾ liittokokouksessa annetuista äänistä sekä tämän päätöksen vahvistaminen aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävässä liittokokouksessa vähintään ¾ ääntenenemmistö.

24§ Omaisuuden jako

Jos SAhL on päätetty purkaa tai se lakkautetaan, on sen jäljelle jääneet varat luovutettava Suomen Liikunta ja Urheilu ry:lle tai Suomen Urheilusäätiölle. Ellei varojen luovuttaminen edellä mainituille ole mahdollista, on sen liittokokouksen, joka päättää liiton purkamisesta, päätettävä varojen käytöstä näissä säännöissä mainittujen tarkoitusperien noudattamiseksi.

Edellä olevat säännöt ovat ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä lokakuun 17 päivänä 2007.

SAhL strategia 2010-2015

Seuratoimintavaliokunta – strategia 2010-2015

Suomen Ampumahiihtoliiton toiminta on eettisesti kestävällä pohjalla. Ampumahiihtoliiton ja sen jäsenseurojen toiminnan arvoina ovat suomalaisen liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet sekä yhteisön itsensä määrittämät yhteisölliset arvot.     

Suomen Ampumahiihtoliiton Arvot:

– Vastuullisuus
– Kumppanuus
– Suomalaisuus
ja
– Rehti voiton tahto

Suomen Ampumahiihtoliiton Visio:

”Mukaansa tempaavaa monipuolista ampumahiihdon seuratoimintaa, elämyksiä, mukavaa yhdessäoloa ja kansainvälisesti menestyviä ampumahiihtäjiä”

Suomen Ampumahiihtoliiton Tehtävä:

”Ampumahiihtoliiton ja sen jäsenseurojen tehtävänä on edistää ampumahiihdon ja sen lajisovellusten harrastusta Suomessa. SAhL toimii kansainvälisen ampumahiihtoliiton aktiivisena jäsenenä pyrkien monipuoliseen kansainväliseen menestykseen.”